perjantaina, lokakuuta 12, 2012

Laulaja kyydissä

Hän kysyi, saako laulaa.
Minä vastaan aina näihin että tietysti, jos osaa oikeasti.
Hänpä sitten veti sikermän Kaija Koota kauniisti ja nuotilleen.
Kerrankin ihan kiva kuunnella. Niitä känniläisten mölinöitä ei jaksa.

keskiviikkona, lokakuuta 03, 2012

Kyytiin, osoitteeseen, ei rahaa, takaisin, poliisi...

Asiakkaat taksiasemalta kyytiin ja lähellä olevaan osoitteeseen. Perillä ilmeni että ei heillä ollutkaan maksukykyä. Joten turha vängätä enempää, palautus lähtöpaikkaan. Ruuhka-aika päällä joten häviää enemmän jos sopii epävarmasta myöhemmin tapahtuvasta maksusta jo siinä että menee keikka tai pari ohi.

Takaisin tolpalla nämä järjen jättiläiset eivät suostuneet poistumaan autosta. Sattumalta poliisi ajoi ohi ja sanoin että NYT ulos tai asian hoitaa poliisi. Vieläkään ei tehonnut. Niinpä D päälle ja kaasua. Ajoin poliisien perään ja vilkutin valoja.

Hehän tietysti heti pysähtyivät ja kysymään että mikä hätänä? Täällä meillä päin poliisi on taksikuskin ystävä ja auttaa hyvin auliisti ja tehokkaasti.
Sanoin että eipä muuta kuin että rahattomat asiakkaat eivät suostu poistumaan autosta.
Ei tarvinnut konstaapelin kahta kertaa kehottaa kun jo tottelivat. Toinen oli jo nukahtanut ja autosta tullessa housutkin putosivat.

Poliisi kysymään, onko minulla vaatimuksia? Sanoin että ei ja kiitos avusta!
Ehdin vielä kuulla kuinka poliisi muistutti toista että eikös me jo sovittu alkuillasta että olet loppuillan kunnolla? Eli poliisin tuttuja jo aiemmasta sinä iltana...

keskiviikkona, syyskuuta 26, 2012

Viidessä vuodessa rahoiksi...

Tämä tapaus on kyllä kärkipäästä. Oli niin varma asiastaan, kyllä hän tietää!

Klassinen onko oma vai toisen auto alkuun, sitten tärkeä kysymys:

- Miksi ajat toiselle?

Vastailin jotain ympäripyöreää.

- Hänellä oli kuitenkin varmaa tietoa, miten minun kannattaisi toimia:

  "Hanki oma auto ja 5 vuodessa sulla on velaton, hyvin tuottava yritys!"

Sitten voisin kuulemma itse makailla kotona ja kuskit tahkoaisivat minulle rahaa.

Ei mennyt jakeluun että:

a) se vaan ei mene noin

b) omaa liikennelupaa ei noin vaan oteta jostain

c) se nyt vaan ei todellakaan ole noin

JOS tuo olisi totta niin kai olisin jäänyt taksiin aikoinaan vakituiseksi ja nyt olisi jo ollut aika montakin omaa autoa. Tässähän olisi jo varmaan aika varoissaan kun niitä viisivuotisia olisi jo muutama takana.

maanantaina, syyskuuta 24, 2012

"Ei tunnu kesältä!"

Kuuman kesän kuuma helleilta. Auto luonnollisesti hyvin ilmastoitu viileäksi.
Sitten kyytiin tulee oikea Älyn Jättiläinen.

-Avaa ikkunat...
-Miksi ihmeessä?
-No kun ei tunnu kesältä...
-(Hiljaa mutisten: idiootti!)

perjantaina, syyskuuta 21, 2012

Paljonko tienaat tästä?

 -En kerro.

Tuossa se keskustelu lyhykäisyydessään.

Maanteiden kuningas, rekkamies uljas!

Lähes koskaan ei ilmene mitä asiakas tekee työkseen.

Mutta olipa heppu joka kyllä ylpeänä ilmaisi ammattinsa selvästi.

En raukka taksikuski osannut ollenkaan ajaa autoa. Kovin oli kaikessa moittimista.
On se hyvä että joskus sentään joku näin palauttaa maan pinnalle...
* Kukapa sen paremmin tekisi kuin tien kunkku, rekkamies!

Ei nyt sitten lähdetä enempi puhumaan osan hänen kollegoistaan jatkuvasti tekemistä liikenteen vaarantamisista punaisia päin ajaen yms. mitä täällä meillä päin säännöllisesti näkee.

Suurin osa meistä kaikista liikenteen ammattilaisista ajaa asiallisesti ja hyvin.
Joukkoon osuu aina muutama mätämuna ja jokunen rajatapaus. Ei pitäisi yleistää.

Tällä nimenomaisella herralla taisi olla jotain viilteleviä patoumia sielussaan meitä taksikuskeja vastaan.
Kuulun mielestäni näihin asiallisesti ajaviin, sekä siviilissä että pirssissä. Näin tein tässäkin tapauksessa ajaessani, mutta jos haluaa valittaa ja korostaa omaa "osaamistaan" niin mikäs siinä.

Taksikuskin tärkeimpiä sääntöjä onkin että ei saa provosoitua mistään.
(Lähes) Ketä tahansa kusipäätä kestää sen noin 10 minuuttia minkä keskiverto kyyti vie.

Onnea vaan baari-illalle!

Lähtökohta erinomainen...

Klo 18.30 keskiviikko-iltana jo baariin lähtiessä paskat housussa. En tätä tietystikään huomannut vielä kakipöksyn kyytiin tullessa.

Mutta perillä kyllä. Ylistys ja kiitos nahkapenkeille!
Taas oli helppo ja nopea siivous kun ei sitä sentään ollut kuin hajuksi. (Hahhaa, olipa hauska heitto...)

tiistaina, helmikuuta 07, 2012

Autoihin tulee kivoja uusia varusteita.

Viimeisin kokemani tällainen uusi toiminto ovat kääntyvät ajovalot. Aluksi silmä vähän vaatii tottumista mutta lopulta oikein hyvä systeemi.
Sopivasti kun tie kääntyilee niin hauskasti valot pyyhkivät laidalta toiselle.
Saattaa tuntua turhalta varusteelta mutta muutaman yön kokemuksella en voi kuin kehua.

Keksintönä tuo on jo vanha juttu. Jo kauan sitten Citroën käytti sitä, ehkä joku muukin. Saattoi olla Roverin P4, ns. kyklooppimalli jossa ehkä myös keskimmäinen eli kolmas ajovalo kääntyi?
Ne tietysti olivat mekaanisesti toteutettuja kun nykyiset surisevat servojen kääntäminä.

Historiaa: http://en.wikipedia.org/wiki/Citroen_DS#Directional_headlights

lauantaina, joulukuuta 03, 2011

Luonnoksia pukkaa...

Sain aikaiseksi kirjoittaa aiheet muistilapuilta tänne raakileiksi.

Kunhan ne saisi sieltä vielä muokattua ja julkaistua...
Nyt niitä tuli 8 ja yhteensä julkaisemattomia luonnoksia on jo 15. ( ! )

Ehkä pitäisi vähän ryhdistäytyä. Mutta vasta sitten kun ehtii, jaksaa ja viitsii.

V...u kun v.....aa! Ja Kettu.

Ottaa pattiin, ärsyttää.
Ihan vaan se kun tullaan kyytiin niin että just 2 sekuntia aiemmin oli vielä Nortti huulessa.

Itse kun en polta niin se  k i t k e r ä  tupakan haju mikä siitä tulee väkisinkin pitkän aikaa, se riepoo.

Viime aikoina näitä on ollut aivan solkenaan. Mutta minkäs voi muuta kuin purnata täällä.

Sitten se kettu. Hiukkasen huvitti kun näin yöllä ketun kipittävän aimo matkan pitkin pyörätietä. Onhan siinä paljon helpompi kulkea kuin metsän puolella...

sunnuntai, lokakuuta 02, 2011

Kollegasta, pakko vähän avautua...

Pidin sitten kerrankin vapaata lauantai-illan. Perjantaina olin ajossa ja tapasin asemalla henkilön joka oli tulossa minua tuuraamaan seuraavana iltana.

Hän sitten tuli minulle selittämään tyyliin: "katsokkin että auto on siisti ennenkuin minä sillä töihin lähden".
Vastasin, että joo, juurihan sen ennen vuoroa pesin ja matot harjaan aina vuoron lopuksi.
Hän sitten jatkoi samaa, johon minä että kukakohan sillä autolla oikeastaan ajaakaan vakituisesti ja tietää kyllä missä kunnossa auto pidetään siinä firmassa?
-Juu juu mutta hänelle pitää olla auto siisti, sen kyseinen isäntäkin kuulemma tietää ja huolehtii jos hän on tulossa ajamaan...
Sanoin että auto on nyt puhdas, enkä sitä klo 5 aamulla pese tai imuroi, matot pöllytän ja harjaan. Piste.

Taidanpa antaa vähän autoilijalle palautetta tästä henkilöstä. Hän on ammattilainen, hyväkin kuljettaja, mutta ei pitäisi alkaa "opettamaan isäänsä naimaan ja äitiään synnyttämään".

Ei mulla muuta tällä kertaa. Tämäkin vain siksi että sama debatti käytiin vähän eri muodossa pari vuotta aiemmin kun oli vastaava tilanne. Se vaan on niin että tuuraaja hyväksyköön kaluston sellaisena kuin sen saa ja tehköön lupaamansa työn kunnolla. Ihan typerää nillittää tuollaisesta asiasta kun kuitenkin se kalusto annetaan asiallisessa kunnossa käyttöön.

tiistaina, kesäkuuta 21, 2011

Pikakuva liikennevaloissa


Eihän tuossa kummempaa. Tuli vaan yksi numero lisää matkamittariin.

Yritän jatkossa lisätä kuvien määrää tässä blogissa. Ne kun kivasti piristävät niin tekstivoittoista ilmiasua.
Pieniä tunnelmapaloja öisestä Suomesta taksikuskin elämästä.

torstaina, kesäkuuta 16, 2011

Sandaalit, vihdoinkin tajusin!

Niin monet vuodet olen katsellut vanhempia kollegoita jotka tekevät hommia kesäkuumalla sandaalit jalassa. Jostain syystä en ole itse koskaan niitä käyttänyt. Vaikka ne ovat ihan hyväksyttävät jalkineet.

Mutta nyt, ajettuani piiiiitkästä aikaa päivävuoron hellepäivänä, päätin avata uuden aikakauden.
Laitoin itsekin kyseiset patiinit jalkaan töihin lähtiessäni. Autossa sisällä on melko sama mitkä kengät siellä on kun ilmastointi kyllä puhaltaa tarvittavan määrän viileää jaloillekin. Mutta ulkona asia on toisin. Olin valinnastani kiitollinen itselleni, verrattuna vaihtoehtona olleisiin umpinaisiin nahkakenkiin.

Vielä kun voisi laittaa siistit polvipituiset tummansiniset shortsit, nekin löytyisivät. Mutta eivät taida täyttää ihan "ohjesäännön" mukaista pukeutumisetikettiä. ...Onkohan asia varmasti niin?
No, ihan sama. Yövuoroissa ollaan enempi autossa ja töitäkin viikonloppuöinä riittää paremmin. Ilmastointi jäähdyttäköön jalkateräni!

tiistaina, huhtikuuta 05, 2011

Nollapäivitys...

Väänsin tuossa yli kaksi vuotta luonnoksissa ollutta aihetta julkaistavaan muotoon.
Ei se vaan tullut hyväksi. Ehkä sitten myöhemmin.

Hyvää kevättä lukijoilleni! Onko heitä edes enää? Yritän vähän aktivoitua tämän kanssa.
Aiheita on raakileina mutta lopullinen sorvaaminen julkaistuksi näyttää ottavan niin kovin kauan.

keskiviikkona, lokakuuta 13, 2010

Rikkaiden teema-naamiais-bileet

Toisinaan osuu hakemaan kyytejä erikoisistakin paikoista. Voi olla jokin merkittävä arvorakennus tai muuten varakkaiden tyyssijaksi tunnettu asumus jossa on järjestetty tarkan kutsulistan jäsenille yksityisjuhlat. Pihaa myöten on lavastettu ympäristö teeman mukaan. Vaivaa ja rahaa ei ole säästetty rekvisiitan hankinnassa. Upeita klassikkoautoja pihalla jne.

Näistä tämän tyyppisistä pippaloista tulee ainakin kahdenlaisia asiakkaita.

Heitä jotka käyttäytyvät aina asiallisesti ja taksinkuljettajakin on ihminen jolle annetaan tippiä.

Sitten he joilla on menestys noussut päähän ja taksi on vain alinta kastia jolla heidän on vain olosuhteiden pakosta nyt kuljettava. Tämä ilmenee varsin selvästi käytöksestä ja olemuksesta.

Tämä kertoo siitä kuinka sosiaalinen asema ei välttämättä määritä olleenkaan sitä miten käyttäydytään esim. taksin kyydissä. Öykkäreitä löytyy kaikista luokista. Valitettavasti useimmiten sellaisten nousukkaiden joukosta joilla on pissi kiivennyt päähän kun on saatu kerättyä jonkin verran keskivertoa enemmän hilloa ja massia. Todelliset vanhan liiton rikkaat ovat tähän asti olleet erittäin asiallisia.

tiistaina, lokakuuta 12, 2010

Ei järjen häivää

Ajoin tilattuun osoitteeseen, rapun eteen. Mittari päälle ja odotusta.

Asiakas saapui ja sanoi osoitteen, rapun ja takaovelle. Läksin ajamaan. Samalla välähti että sehän on saman pihapiirin toisella puolella, osoite vain on risteävän kadun mukainen ja autolla on ajettava mutkan kautta.

Perille oli siis matkaa autollakin vain satoja metrejä. Mittariin kertyi 12,30 eli lähtömaksu ja lisäksi 4 euroa.

Jos asiakas olisi kävellyt 50 metriä hän olisi säästänyt rahansa. Ei siis mitään järkeä tässä, mutta hyvä tietysti että käytti taksia.

maanantaina, lokakuuta 11, 2010

Homo

Hän oli sitä selvästi, minä en edes epäselvästi.

Kovasti hän olisi halunnut ajella kanssani pitempään. Kahvit tai ihan mitä vaan oli tarjolla.

Joopa joo. Ilmaisin suoraan että tarkoitus on viedä hänet mihin hän haluaa, mutta minä en sinne tule.

Mielestäni ihan asiallisesti hoidin tilanteen. Mutta kai tämä henkilö loukkaantui. Siltä vaikutti.

Ei voi mitään.

torstaina, syyskuuta 23, 2010

Rollaattoriopisto

Kun silloin tällöin ajaa päivävuoron, pääsee näkemään maassamme myynnissä ja käytössä olevat rollaattorimallit melko tarkkaan.

On helpompia malleja ja sitten hankalammin kokoon taittuvia.

Joka tapauksessa äkkiä niiden kikat oppii ja ne sujauttaa helposti paksiin.

Ehkä tästäkin on vielä joskus myös muuta hyötyä. Vaikkapa sitten kun itse tarvitsee rollon.

keskiviikkona, syyskuuta 22, 2010

Kuumia ihmisiä

Kesän lämpiminä öinä autoon tulevat ihmiset ovat kuumia. Heistä suorastaan hohkaa lämpöä.

Sen huomaa niin selvästi kun itsekin ajelee paitasillaan ja auto on ilmastoitu viileäksi.

tiistaina, syyskuuta 21, 2010

Virtsaa sekä sen ja paskan hajua

Tapaus 1

Olipa varsin pistävästi kusen hajuinen mummo kyydissä. Liekö ikä ja olosuhteet vieneet tajun ja mahdollisuudet huolehtia puhtaudesta. Sekä vaatteiden että omastaan.

Oli pakko ajaa pari km ikkunat auki tuon kyydin jälkeen.

Tapaus 2

Vanha mies lähibaarista kotiin. Hänen noustessaan autosta huomasin että verkkarit olivat märät. Koska penkki ei lainehtinut niin ehkä housut olivat siinä kunnossa jo kyytiin tullessa. Mutta oli se istuin putsattava. Onneksi nahkapenkki on tässä asiassa niiiiin helppo. Vain vähän vaikkapa ikkunanpesu-sprayta ja pari pyyhkäisyä. Otin tietysti mieheltä pienen korvauksen kuitenkin. Ihan periaatteesta että autoa ei sotketa, vaikka siivous olikin tällä kerralla parin minuutin juttu.

Näitähän riittää säännöllisen epäsäännöllisesti. Yksi ryhmä kategoriassa perusasiakkaat. Yleensä ei mitään kummempia ongelmia. Vain eräänlaista elämää syvimmillään.

tiistaina, elokuuta 31, 2010

Sailun, Goodride, Nankang, mitä niitä nyt onkaan...

Ei mahdu päähäni miksi meilläkin paikallisissa takseissa näkyy nykyisin alla kiinalaisia kumikiekkoja.

Vain pikkiriikkisen yleistäen ne on kaikissa testeissä todettu melko kelvottomiksi maantiekäyttöön. Tietysti hyvissä olosuhteissa renkaan tärkein ominaisuus kesällä on olla musta ja pyöreä. Siellä se alla pyörii sitten.

Taksissa on kyse vieraiden ihmisten kuljettamisesta maksua vastaan. Siihen kuuluu mielestäni tietty oikeus odottaa että taksi on kaikin puolin turvallisessa kunnossa eri olosuhteissa. Kuljettajan oletetaan osaavan tehtävänsä ja että hän ei ole päihtynyt tai liian väsynyt.

Rahastahan tässä tietysti on kysymys! Pihistelevä taksiautoilija ajaa renkaat liiankin loppuun (tätäkin näkee) tai ostaa ammattikäyttöön halvat pilipalikumit.

Renkaat ovat varmasti verotuksessa hyväksyttävä vähennys taksin kyseessä ollen. Joo, pitää ne silti maksaa vaikka verottaja niistä jotain armahtaisikin, tiedän. Lopulta pointti on siinä mikä on kunnollisen merkkirenkaan ja kiinalaisen hintojen ero. Useimmiten ei niin kauhean suuri kuitenkaan.

Mitä tulee itse autoilijan ja kuljettajan työolosuhteisiin ja turvallisuuteen? No sitä että kunnon rengas on molemmissa selvä voittaja. Se toimii kaikissa olosuhteissa luotettavasti eikä edes melutasoltaan ole liian korkea.

Kauhulla odotan sitä päivää kun nämä heput ostavat seuraavia talvirenkaita...
Toivottavasti silloin järki voittaa pihistelyn. Kiinarenkaiden talvimallit kun on kauttaaltaan todettu vaikkapa Tekniikan Maailman testeissä säälittäviksi. Tyyliin: Huonoa: talviominaisuudet. Hyvää: - . Tähtiä: 0

Onneksi tiedän voivani luottaa omaan taksityönantajaani. Hänen autonsa on aina huollettu, kaikki mahdolliset viat korjataan heti, eikä oleellisissa turvavarusteissa kuten renkaat tingitä. Nykyisessäkin autossa on molemmat sarjat moninkertaisia testivoittajia.

Tärkein tekijä autoilussa on siinä ratin ja penkin välissä. Mutta kyllä silläkin on merkitystä mitä muualla on. Asiakkailla on oikeus odottaa kyydistä maksaessaan että se kyyti on joka osaltaan mahdollisimman turvallinen.

sunnuntai, elokuuta 29, 2010

Pullukat Suomi-naiset ja värilliset ulkomaanmiehet

Pahoitteluni, tätä kirjoitusta ei voi kirjoittaa käyttämättä ehkä jonkun mielestä sopimattomia ilmaisuja tai kielikuvia. Kuitenkin kyseessä on vain selkeä useampaan kertaan taksin kuljettajana todistettu ilmiö.

Jostain se johtuu. Usein kun näkee tummien uusioasukas-kavereiden liikkuvan suomalaisten naisten kanssa, niin nämä suomitytöt ovat varsin pulleita tai "vähemmän kauniita". Liekö sitten että heidät on helpompi pokata? Olisivatko siis ns. "helppoja"?

Ei malli/missi-tason suomityttöjä näe liikkuvan afrikan miesten kanssa. Ei edes niitä tavallisen nättejä vaimomateriaalin edustajia.Tai sitten miehet ovat enemmän "ameriikan miljonääri-räppäreitä" tai muuten sosiaaliselta asemaltaan korkealla. Ja näitähän ei meillä täällä periferiassa esiinny normaalitodellisuudessa.

Tälläinen huomio työn äärestä tällä kertaa. Älkää saako tästä rasismin tai itseni ylentämisen käsitystä.
En ole itsekään mikään unelma-adonis. Mutta siitähän ei tässä ollutkaan kyse.

lauantaina, elokuuta 28, 2010

Lisää yön eläimiä

Jäniksiä riittää nykyisin todella paljon. Kettuhan niiden perinteinen vihollinen on, mutta miten lie niiden lisääntymisen kanssa? Näiden asioidenhan pitäisi luonnossa korreloida luonnollisella tavalla. Olen kyllä tänä vuonna nähnyt myös muutaman ketun yössä liikkeellä, ehkä niitäkin siis on enemmän.

Siilejä näkee usein. Yleensä ne ehtii väistää mutta on pari niistä jäänyt auton allekin. Kun ojaan en sentään aja jos siilin havaitsee niin myöhään ettei juuri mitään ole oikein tehtävissä.

Kaikenlaisia myyriä tai hiiriä myös tuntuu vipeltävän teiden yli. Niillä on ihme taito hyytyä keskelle ajorataa siten että jäävät auton raidevälin väliin ja selviävät säikähdyksellä.

Kissoja ei tiellä yleensä paljoa näe. Mutta on niitä välillä yliajettuina näkyvissä joten vapaan kissan elämässä on uhkatekijänsä kaupungin liikennöidyillä alueilla.
Yllättävin ja oudoin kissahavainto oli tänä kesänä näkemäni näky. Kissoja oli viisi tai kuusi kiipeilemässä ja loikkimassa aivan vilkkaan liittymän risteyksen kupeessa. Odotin näkeväni myöhemmin yöllä raatoja tiellä, mutta onneksi niin ei käynyt. Ehkä katit olivat tottuneita liikenteeseen ja osasivat varoa. Sitä on mahdoton sanoa olivatko ne kaikki saman talon kissoja vai oliko niillä muut mouruamiset ja kokoontuminen yhteen laajemmaltakin.

Viime aikoina on myös näkynyt useampi supi, sekä elävänä että raatona tiellä tai penkalla. Niillä on kai nyt siis jonkinlainen vilkkaamman liikkumisen aika. Joskus menee pitkiä aikoja ettei niitä näe ollenkaan. Ei elävänä eikä kuolleena.

perjantaina, elokuuta 27, 2010

Continental vastaan sammakot

Vappuyönä se alkoi. Silloin näin ensimmäisen kerran tänä vuonna agraariväylän matkalla mielettömän paljon sammakoita tien pinnalla kurkottelemassa ylös. Tie oli kostea mutta keli kuitenkin keväisen viileä, taisi olla jotain + 7 astetta.

Niitä sammakoita oli kaiken kokoisia ja todella paljon. Vaikka yritin väistellä enimpiä niin varmasti hyvin moni liiskaantui leveiden Continentalien alle. Tuntui jotenkin inhottavalta. Mutta ei sen takia voinut jättää ajamatta tuota kilometrien taivalta.

Myöhemminkin kesällä vastaavilla tienpätkillä näitä tilanteita tuli vastaan. Päivän jäljiltä lämmin asfaltti ja yön kosteus siinä kai saa sammakoiden klaanin liikkeelle.

torstaina, elokuuta 26, 2010

Taksi - ongelmajätelaitosko?

Neljä ihmistä raahasi täysin jalattomassa kunnossa olevaa toveriaan kohti taksia. Odotettavissa oli liikaa ongelmia määränpäässä. Niillä ongelmilla on lisäksi tapana kumuloitua. Kunnon ollessa tuollainen, ei välttämättä löydy maksukykyä tai tulee sotkettua auto esim. oksentamalla. Kuskin olisi kai sitten pitänyt raahata tämä asiakas yksin asuntoonsa. Ja selvittää ne mahdolliset muut ongelmat. Ei oikein voi vain vetää ulos autosta ja jättää siihen. Lämpimästä kesästä huolimatta. Vaikka maksu ja muu olisivatkin täysin ok.

Toisinaan ravintoloiden portsaritkin yrittävät vastaavaa. Liian juopunut asiakas on heidän vastuullaan niin kauan kuin on anniskeluliikkeen välittömässä läheisyydessä. Joten ratkaisuna yritetään saada asiakas taksiin. Siis ongelmansiirtoa toiselle yön työläiselle.

Ei käy! Molemmissa tilanteissa pitää se ihminen hoitaa omin keinoin tai tilata tarvittaessa ns. miekkataksi tai jopa ambulanssi jos siihen on syytä. Ehkä olisi myös melko tyylikästä jos joku lähtisi saattamaan ja varmistamaan sen kaverin kotiinpääsyn. Kyllä se taksi tuo takaisinkin. Vaikka se sitten maksaa. Mutta eikö kavereista pitäisi huolehtia?
Taksi ei ole kuitenkaan se helppo ratkaisu jolla ongelmat sysätään muiden harteille.

perjantaina, toukokuuta 28, 2010

Muistilappuongelma

Tänne kirjoitettaviksi sopivien tilanteiden jälkeen kirjoitan, jos vain mahdollista, asiasta muistilapun.

Niitä lappuja on nyt kertynyt niin että tarinoita olisi taas varastossa.

Mutta kun ei ne omat laput oikein aina aukea... yksikin lappu on ollut jo moneen kertaan tutkittavanani. Silti en saa tolkkua mistäköhän siinä on ollut kyse.

Lapussa lukee: "Ärtsy sgrhlau?".

En vain parhaalla tahdollanikaan keksi mistä siinä on kysymys. Käsiala on tosin aika surkeaa kun miten lie autossa äkkiä kirjoitettu. Eli kirjaimet eivät ole välttämättä läheskään nuo. Tämä jäänee ikuiseksi mysteeriksi. Mutta haitanneeko mitään, tuskin.

sunnuntai, huhtikuuta 25, 2010

Alistus (basic)

Asiakas kertoi mitä oli tullut eteen suositussa ravitsemusliikkeessä.

Hänen seuraansa baaritiskille oli lipunut ihan kivan oloinen neitonen.

Neito kysyi: "haluatko alistusta?"
....ehh, en tiedä... kerro lisää... -vastasi mies.

Tällöin nainen oli kirjoittanut lapulle lisää tietoa, siinä oli lukenut jokseenkin näin:

Alistus (basic)

pvm, klo, osoite

hinta: 200 e

Mies oli lapun saatuaan jäänyt ihmettelemään mitä kaikkea voikaan olla tarjolla. Kertoi kuitenkin hävittäneensä lapun, ei ollut hänen juttunsa.
Toisaalta, ihailtavaa innovatiivisuutta ja yritteliäisyyttä naisella.
Ilmeisesti kysyntää on koska on luotu tarjontaa.

Mitähän kuuluu sitten seuraaviin luokkiin ja mitä ne ovat? Alistus (advanced), Alistus (exclusive)? Kovin kategoria voisi kai olla Alistus (Mosley).

perjantaina, huhtikuuta 09, 2010

Kommunikaatio hukassa ja 500 e seteli

Lähes kaikki meni kyydissä jotenkin vaikeasti.

Tilausosoite oli väärä mutta asiakas löysi kyytiin. Mitään ymmärrettävää kieltä ei asiakkaan suusta kuulunut kuin muutama englannin sana. Pienen harha-ajelun jälkeen kuitenkin selvittiin epäselvänä leijuneeseen määräosoitteeseen. Siellä hän tarjosi maksuksi viisisatasta. Fucking great, sanoin ja sitten mentiin hotelliin vaihtamaan. Sekään ei onnistunut mutta hänpä tilasi siellä baarista oluen. Sen maksamiseksi löytyi viisikymppinen. Sanoin hänelle että miksiköhän sitä ei voinut antaa minulle maksun hetkellä? Oli kai tarkoitettu tyttärelle. Mutta kaljaa sillä sai ostettua vaikka ei taksia maksettua. Tyttärestä ei tainnut enää olla niin väliä. Kaljasta saaduilla vaihtorahoilla sentään selvittiin kyytimaksusta.

Pian soitti keskus ja kysyi mihin miehen vein. Hän oli soittanut taas eivätkä he olleet saaneet tolkkua mihin auto pitäisi saada. Puhelu oli kuitenkin katkennut joten en tiedä miten asia jatkui. Tuskin sinne kertomaani osoitteeseen kuitenkaan autoa lähetettiin ellei tyyppi soittanut uudelleen.

Aina ei vaan suju. Ei edes vaikka yrittää palvella hyvin ja auttaa kaikin tavoin

keskiviikkona, huhtikuuta 07, 2010

Nesteen mainosäänellä vastaten

Muminaa, halausyritys, käsi kuljettajan jalalle. (Ja hyvin pian pois siitä kuskin toimesta!)
Tässä välissä asiakkaan herääminen.
Ai, taisin nukkua. Ollaanko me nyt meillä?

"Me ollaan nyt tässä teidän pihassa. Ole hyvä ja maksa kyyti ja mene kotiisi..."

Näin tapahtui.

lauantaina, helmikuuta 06, 2010

Järki vastaan ahneus

Jostain syystä esim. Helsingin kyytejä on tarjolla ennemmin viikonloppu-yövuoron aivan viime hetkillä kuin vuoron alkutunteina.
(Eivät ne tosin yleisiä ole koskaan.)

Ruuhkan oltua ohi voisi hyvin lähteäkin maantiekeikalle. Mutta usein siinä vaiheessa on jo aika väsynyt. Silloin järjen on voitettava ja on hylättävä nuo sinänsä harvinaiset "helsinginkeikat" kun ajaminen ei olisi enää turvallista. Maantiellä jos jossain, pimeässä, tulee salakavala nukahtaminen helposti. Sitten voikin käydä huonosti itselle, autolle ja mikä tärkeintä, asiakkaalle.

Pikku ahneus joka polttelisi ottamaan pitkän kyydin vastaan, on vain tyrmättävä turvallisuuden nimissä.
Toivoa sopii myös että se kuljettaja joka kyydin lopulta lähtee ajamaan, on virkeämpi!

Onhan sitä joskus itsekin ollut pirteä kuin peipponen ja on jaksanut lähteä. Harvemmin sitä enää näillä vuosilla kuitenkaan tapahtuu.

tiistaina, tammikuuta 26, 2010

Potkut!

Sain potkut. Tai asiakas oli sitä mieltä että nyt niin varmasti kävisi.

Vaan eipä käynyt vaikka asiaa vähän selviteltiinkin asiakkaan aloitteesta jälkikäteen.

Autoilija muistutti minua että töitä on aina tarjolla niin paljon kuin haluan.

Tietysti tiesin että en ollut mitään väärää tehnyt mutta toisinaan erityisesti juopuneella asiakkaalla voi olla mistä lie syystä eri näkemys.

Ikävää on vain se että asiakas luuli kai loppuun saakka olleensa oikeassa ja jäi siten varmaankin mielestään häviäjäksi ja huonosti kohdelluksi. Mutta ei voi mitään jos syytös kuljettajaa kohtaan on aivan naurettava.

Sattuuhan näitä ja ei se mahdotonta ole että virhekin joskus tapahtuu. Mutta silloin voin kyllä myöntää sen ja hyvitän heti. Tästä tapauksesta ei enempää mutta jäipä mieleen omanlaatuisena episodinaan.

keskiviikkona, tammikuuta 20, 2010

Tumman pojan 9 euroa

Kyytiin osui ryhmä päivettyneempiä uudisasukkaita. Pari heistä vietiin ensin ja he maksoivat osan matkasta. Viimeiseksi jäänyt sai omassa osoitteessaan maksaakseen 9 euroa.

Hänen rehvakas kommenttinsa oli: "Nine euros, that´s nothing!"

Taisi se jotain silti olla kun takaisin piti saada se euro kuitenkin.

Mieleni teki, mutta hallitsin suuni, kysäistä että mistäpä luulet niiden sinulle merkityksettömien eurojen tulevan? Olisikohan meidän töitä tekevien alkuasukkaiden verorahoista...?

Tämä ei ollut pakolais- tai maahanmuuttajavastainen kirjoitus. Mutta saa se vähän särähtää korvaan kun ilmaiseksi saatu raha ei tunnu minkään arvoiselta. Tai niin pitää ainakin esittää.

torstaina, lokakuuta 22, 2009

Vakavaa ammattitaidottomuutta?

Tietystä ravintolasta tietylle kadulle pääsee normaalioloissa melko suoraa reittiä. Tilanne oli kuitenkin se että rakennustyö oli sulkenut tämän suorimman reitin. Piti siis kiertää joko A tai B kautta. Ne ovat pituudeltaan varmaan aika samoissa.

Tulin valinneeksi juuri sen väärän koska päädyimme rapun eteen auto ns. väärinpäin. Siis kuljettajan eikä asiakkaan puoli rapun puolella...

Tästäkös alkoi kiivas valitus ammattitaidottomuudestani ja että hän ei halunnut siihen vaan "rapun eteen". Minä tietysti käänsin auton siinä kadulla vekslaten jotta olisi hyvä. Siitäkin piti soittaa suuta. Ei ollut hyvää palvelua ja ihan ammattitaidoton kuljettaja.

Kyllä on siis joillakin pienestä kiinni onni ja autuus tässä elämässä. Onneksi tulee ne pakolliset jatkokoulutukset meille kokeneillekin tähän ammattiin. Ehkä minäkin opin huomioimaan tarkemmin tällaiset tärkeät asiat.

keskiviikkona, lokakuuta 07, 2009

Ensimmäinen ikinä

Ajoin tilausosoitteeseen, käynnistin taksamittarin ja odottelin pari minuuttia ennen asiakkaan tuloa. Siihen asti kaikki hyvin. Jonkin ajan kuluttua tilaaja saapui. Siitä alkoivatkin ongelmat.

Asiakas kurkisti heti mitä mittarissa on ja närkästyi kun siinä oli enemmän kuin lähtömaksu. Tietysti, olinhan tuokion jo odottanut! Hän ilmoitti ettei maksa odotusta ja lopulta kyyti jäi ajamatta. Sanoin että ihan turha sitten tilata niille nurkille autoa vähään aikaan, ilmoitan keskukseen hänen mielipiteestään.

Kuinka ollakaan, vähän myöhemmin hän oli onnistunut tilaamaan auton vajaan kilometrin päässä olevan paikallisen juottolan eteen. Minä tietysti sain olla onnekas tilauksen kuitannut. Tunnistaessani asiakkaan hänen tullessaan autolle, tiesin että kyyti tulisi olemaan muistiin jäävä.

Ihmeellistä tilitystä kuinka keskuksen kuuluisi soittaa milloin auto on osoitteessa että ei tarvitsisi maksaa kauheita odotusmaksuja. (Mitenkähän tuo käytännössä saataisiin sujuvasti toimimaan? Useimmat ihmiset luultavasti eivät edes haluaisi moista turhaa puhelua.) Hän kuulemma perustaisi oman kuljetusliikkeen ja menisi ihmisten pihoille odottelemaan ja siitä laskuttamaan. Toivotin onnea yritykselle.

Viimeistään kun hän mainitsi kuinka Virossa taksit eivät laskuta odotusta tmsp, minulle valkeni että jotain tällaista tässä olikin. Mies oli ilmeisesti sieltä kotoisin. Totesin että Virossahan on muutenkin taksien kanssa asiat kunnossa... koskaan et voi luottaa kusettaako kuski oikein urakalla tai ryöstääkö sinut tms. Sillä sain vihdoin hetken hiljaisuuden autoon.

Vielä perillä oli säätöä maksun kanssa mutta lopulta se onnistui.

Hän oli siis ensimmäinen ikinä joka valitti auton liian nopeasti saapumisesta. Kaikki muut ovat olleet vain tyytyväisiä auton nopeaan tulemiseen. Tai hyväksyneet että jos itsellä kestää tulla autolle niin mittarissa on odotushintaa.

Lainaan tähän loppuun vuosien takaisen ruotsinopettajani yhtä suosikkilausetta minulle.

Hur dumma ska man vara?

maanantaina, syyskuuta 28, 2009

Hiljaisuuden pelastajat

Joskus saa yllättävästi niin hyviä kyytejä ettei arvaisikaan. Viimeksikin hiljaisen illan aikana sain 80 euron maantiekyydin aivan odottamatta ja hämmästyttävästä paikasta.

Kun vuoron kassa ei päätä huimaa niin tuollainen pläjäys auttaa kummasti jaksamaan. Niiden alle kympin hintaisten parin korttelinvälin siirtojen seassa tuollaiset tekevät varsin hyvää.

Eihän niitä kovin usein kohdalle osu, mutta joskus kuitenkin. Vielä harvemmin sitten kunnon pitkän linjan keikkoja vaikkapa Helsinkiin. Mutta niitäkin on tehty.

Enimmäkseen arki- ja sunnuntai-illat ovat tuskastuttavaa käkkimistä päivystämässä jos edes jostain joku kyyti siunaantuisi.

torstaina, syyskuuta 24, 2009

Viinan rahtaus Virosta ei suinkaan ole loppunut

Minut tilattiin bussipysäkille, ilman tietoa farmarin tai tila-auton tarpeesta. Perillä osoittautui onnelliseksi sattumaksi että käytössä oli suurehko farmarimallin ajopeli.

Nimittäin seurueen viinalasti oli melkoinen! Tämän tilavahkon farmarin paksi tuli lattiasta kattoon täyteen heidän juomalaatikoitaan ja toki myös pari reppua tuli mukaan muovikasseja laskemattakaan.

Kyyti sinänsä ei ollut ihmeempi. Hintaa sille kyllä tuli kilometreihin nähden. Mittarin hinta koostui puoliksi lastauksesta ja purkamisesta eri osoitteissa. Ne kun ottivat aikaa.

Tietysti asiaan kuului että porukan suurikokoisin mies oli juonut puoliksi jalat altaan. Hänenkin saattelemisensa viinalastinsa kera asuntoon toisessa kerroksessa otti aikansa.

Mutta minulla oli kyllä aikaa. Olihan hiljainen arki-ilta ja kyyti oli lopulta neljäsosa koko yön kassasta...

sunnuntai, syyskuuta 20, 2009

Me sanottiin jo kiitos ja heippa

Palvelen asiakkaani aina asiallisesti ja parhaani mukaan. Asiakkaista ei kuitenkaan muodostu kyydin aikana ystäviäni joiden kanssa haluan rupatella loppuillan kyydin jo loputtua.

Joillakin on tapana jäädä viljelemään hauskoja juttujaan vaikkapa taksikuskin työstä tai muusta "järkevästä" aiheesta. Tämä voi tapahtua vielä autossa istuen tai oven rakoon selittämään jääden. Ja heitä riittää vuodesta toiseen.

Ok, kivat sulle ja kiitos kiitos oli hyvä kyyti ja lässyn lässyn lää...

Joskus on vain pakko sanoa että nyt on hei pakko jatkaa hommia ja alettava tekemään lähtöä. Kaikille sekään ei riitä kun ne omat jutut ovat niiiin hyviä. Silloin on jo sanottava vahvemmin mutta pitää varoa ettei loukkaisi "uutta parasta ystäväänsä".

Raadollisesti sanoen mittarin pysähdyttyä loppuu myös small talk. Kiitos ja hyvää yötä.

torstaina, syyskuuta 17, 2009

Ikä on mielentila, vain terveys hiukan rajoittaa

Kyytiin sattui vanha herrasmies. Vanhaksi voinee nimittää jos ikää on 87 vuotta. Liikkuminen ei ihan enää ollut kuin nuorella pantterilla mutta äly tuntui leikkaavan kuin se kuuluisa partaveitsi.

Hän sitten innostui kertoilemaan elämäntarinaansa. Oli menossa välillä omille kämpille tyttöystävän luota kun pitäähän sitä miehellä olla omakin paikka missä saa olla rauhassa yksin. Hän kertoi kuinka seksihommat on jo hoidettu silloin nuorempana mutta muuten on mukavaa kun on tyttöystävä.

Hän oli jäänyt leskeksi 11 vuotta sitten ja tavannut 8 vuotta sitten vanhan tyttöystävänsä 61 vuoden takaa. Vanha suola oli janottanut ja siitä astien he ovat olleet yhdessä. Väliin jääneiden vuosien aikana kumpikin oli kasvattanut perheen ja leskeytynyt. Oli ollut mukava löytää toisensa jälleen.

Tällaisten kyytien jälkeen on aina kuljettajallakin hyvä mieli. Ammatin tähtihetkiä kun saa kuulla tuollaisia myönteisiä tarinoita elämäniloisesti kerrottuna.

lauantaina, elokuuta 08, 2009

On se vähän säälittävää

Alkoholipitoisia juomia saa myydä vasta kello 9 jälkeen aamulla.

Mutta joskus voi ihmisellä olla kauhea tarve saada jotakin joka auttaa. Se tarve voi pistää ajamaan taksilla aamulla kuuden aikoihin yli kolmenkympin kyydin... hakemaan pilsneriä 24 h auki olevasta liikennemyymälästä.

Onhan ykkösoluessa alkoholia, mutta niin vähän että sitä saa myydä kellon ympäri. Voihan olla että osa toivotusta vaikutuksesta on itsesuggestiivista harhaa. Ehkä myös jo oluen maku auttaa.

Samapa tuo meille kunhan kyydistä saa maksun.

keskiviikkona, kesäkuuta 10, 2009

Kynä 2

Hiphurraa.

Kynän tarve on nykyisin pudonnut lähes olemattomiin. Ajamaani taksiin kun tuli uusi sirukortit lukeva emv-maksupääte.

Tunnuslukuja vaan näpytellään. Ihme ja kumma että kaikki ovat toistaiseksi muistaneet omat tärkeät numeronsa. Joissakin korteissa tulee silti allekirjoitettava kuitti, mutta todella harvoin.

torstaina, huhtikuuta 30, 2009

Saksalaisia kyydissä

Asiakkaan kaivaessa maksua heitin: "You can pay with German money, if You like..."

Hölmistynyt asiakas totesi: "It´s the same..."

Minä: "I know, that was just a joke."

Pitipä taas olla niin kovin hauska.

sunnuntai, huhtikuuta 26, 2009

Kynä

Se kynä jonka annan korttimaksun allekirjoitusta varten. Se on silloin AINA valmiina käyttöön. Sitä ei v...u tarvitse naksuttaa ees taas.

Kiitos että sain avautua!

maanantaina, huhtikuuta 06, 2009

Lasinsiruja autossa sisällä, sehän on tosi jees!

Joku huipputason agentti ja salakuljettaja oli siis tuonut autoon ison tuopin. Ilmeisesti tyhjänä tai sitten tyhjensi sen siinä selkäni takana ajon aikana.

Jossain vaiheessa iltaa kyytiin tuli taas asiakkaita ja taakseni kapuava ilmoitti lattialla olevan tuopin... ja "kräts," samalla rikkoi sen jaloillaan! Ei sitten voinut auton seis ollessa itse poistaa sitä autosta tai antaa siihen minulle mahdollisuutta?

Niinpä kyydin lopuksi oli ohjelmassa lasin siivousta lattialta. Onneksi tuoppi ei ollut yli kymmenessä osassa ja siivous oli helppoa. Muuta sotkua ei ollut eli astia oli ilmeisesti todella ollut tyhjä joutuessaan hylätyksi taksiin.

Kai siitä saa jotain outoa mielihyvää että onnistuu juomaan kuskilta salaa taksimatkan aikana. Vielä suuremmat fibat taitavat tulla kun jättää astiansa autoon rikkoutumaan. Aivan sama juttu nakkikioskipakkausten kanssa. Taksi ei ole roskis vaikka kuinka nuoruuden uho puristaisi.

maanantaina, maaliskuuta 23, 2009

"Vittu rikon sun peilin"

Jotain ongelmaa oli kyytimaksun saamisen kanssa. Kai se oli kun en antanut laskua vaan vaadin sisältä haettavaksi lisää rahaa tai kortin. Se hoitui mutta asiakas sai kehitettyä suuttumuksen toimintaani. Poistuessaan autosta hän uhosi rikkovansa auton peilin ja käänsikin sitä hiukan. Onneksi se ei sitä mitenkään vahingoittanut.

Omaa lajiaan erittäin tyypillinen hyypiö. Humaltunut paitsi kliinisesti niin myös samaan aikaan sekaisin omasta erinomaisuudestaan. Niin että köyhiä taksikuskeja pitää vähän kouluttaa ja kehua kuinka hänen firmansa tahkoaa rahaa ja hänellä sitä riittää.

Eipä ollut kummoinen palatsi tämä rahamiehen peruspakettitalo mihin kyyti vei. Sieltä se pikkurouvakin ikkunan takaa katseli kuinka meidän iskä siellä pihalla mesoaa. Luultavasti jokin naapureista heräsi myös näkemään fiksun naapurinsa öistä toimintaa. Tämä varmaan lisäsi aasin arvostusta tuolla pienellä esikaupunkitien pätkällä.

perjantaina, maaliskuuta 20, 2009

"Eihän nämä kusipäät..."

Kyyti alkoi ihan positiivisissä merkeissä. Pian kuitenkin yksi takapenkin matkustajista ilmaisi toiselle tyytymättömyyttään johonkin taksiliikenteen vakavaan epäkohtaan.
Hän sisällytti lauseeseensa otsikon sanat puhuessaan taksinkuljettajista.

En normaalisti ole kovin herkkä asiakkaiden suunsoitolle mutta nyt päätin että ihan mitä tahansa en viitsi kuunnella. Pysäytin auton ja ilmaisin vaatimukseni asialliseen käytökseen tai kyyti vaihtuisi kävelyksi.
Kummasti muuttui ääni kellossa. Jopa lievää hauskuutta oli kavereiden läksytyksissä tälle suunsoittajalle kun hän yritti vielä jotain jatkaa.
Kyyti ajettiin loppuun ja maksu hoitui asiallisesti.

Ei tuo minulle mitään valtapeliä ollut tai tarvetta osoittaa kuka määrää. On kuitenkin mielestäni itse työni ystävällisesti tehden, oikeus edellyttää asiallista käytöstä myös asiakkailta. Selvistä virheistä pitääkin sanoa jos sellaisia pääsee tapahtumaan, vaikkapa reittivalinnoissa. Mutta suunsoitto ja nimittely ilman aihetta ei kuulu asiaan. Varmaan olisi palvelu kapakassakin todella hyvää jos samanlaisia juttuja alkaisi heittämään tarjoilijoista heidän kuullen.

maanantaina, maaliskuuta 16, 2009

Auton viisaat ilmoitukset

Uudet autot informoivat kuskia kaikenlaisesta tärkeästä. Mittariston näyttöruutuun tulee tekstiä avoimista ovista tai vaikkapa tieto takapenkin turvavöiden kytkentätilanteesta.

Kun saataisiin niihin lisävarusteeksi taksi-lisäohjelma. Se voisi ilmoittaa esimerkiksi onko asiakkaalla maksukykyä tai tuleeko kohta sotkua autoon yms. Eli normaalin "oikea takavyö kytketty" -ilmoituksen lisäksi voisi tulla "asiakkaalla ei maksukykyä" tai "oikealla takamatkustajalla kuset housussa".

Siitä vaan autotehtaiden bittinikkarit töihin tekemään jotain oikeasti hyödyllistä.

tiistaina, maaliskuuta 10, 2009

Ei ole kunnon ruokapaikkaa

Minulta kysyttiin kaupungistamme hyvää ruokapaikkaa. Mainitsin parikin mielestäni varsin kelvollista esimerkkiä.

Ne olivat kuulemma ihan perusteollisuusruokaa syöttäviä, eivätkä "kunnon paikkoja". Sitten muisteltiin kuinka Espanjassa oli saanut kunnon ruokaa. Eivät he kertomansa mukaan olleet mitään gourmet-harrastajia, mutta pitävät hyvästä ruuasta.

Sanoin että en voi auttaa jos eivät paikalliset paikat kelpaa. Mutta voin kyllä viedä vaikka Helsinkiin, jos sieltä löytyisi mieleinen ravintola. Kotiin menivät. Laittaisivat ruuat kotona tai perustaisivat oman ravintolan. Tai ainahan pääsee sinne Espanjaan.

perjantaina, maaliskuuta 06, 2009

Mummolla känkkäränkkä-päivä

Yleensä on kiva kuskata mummoja. He ovat lähes aina hyväntuulisia ja kiitollisia palvelusta. Toisin oli tällä kerralla.

Menin hakemaan kyytiä kaupan edestä kadulta. Ensimmäinen huono tekoni oli väärään kohtaan pysäköinti. Kun menin ulos avustamaan niin valitusta kuului siitä ettei auton paksille päässyt lumipenkan takia. Totesin että niin pienet ostokset menevät kyllä autossa sisällä. Pian hän kysyi miksi ostoksia ei voinut laittaa paksiin. Matkaa oli ehkä pari kilometriä ja kysyin oliko se paksin käyttämättömyys sitten jotenkin huono juttu. Oli kuulemma...

Perillä talossa oli kaksi rappua. Kurvasin keulan vasemmalle kohti A-rappua että mummo pääsisi helposti oikealta puolelta autoa suoraan B:n ovelle kun ensin peruuttaisin siihen. Johan alkoi valitus että piti olla B-rappu ja tästä tulee taas 20 centtiä lisää hintaa. Sanoin ettei tule ja samalla varmuuden vuoksi pysäytin mittarin. Siinä luki silloin 9,20 ja vielä maksun hetkellä annoin alennusta sentit pois ettei tule paha mieli, minkä myös sanoin. Palvelin oikein ylihyvin ja autoin ja kiittelin. Toivottavasti tajusi että oikeasti vittuilin.

Kaikki muut päivän mummot olivat normijengiä, niitä joita on mukava kuljettaa ja auttaa.

maanantaina, maaliskuuta 02, 2009

Asiakas muistaa, kuski ei

Asiakas totesi heti muistavansa minut. (Tässä vaiheessa aina miettii että hyvällä vai pahalla...)
Hän mainitsi tiettyjä asioita joita ei voi tietää ellei niistä ole juttua ollut.

Minä onneton en yhtään muistanut aiempaa kohtaamista. Sanoinkin sen hänelle pahoitellen. Totesin vain klassisen "apinan tuntevat kaikki, mutta apina ei tunne ketään". Ei kyydin aikana kummempia juteltu. Perussettiä vaan. Jotenkin nolotti. Oli hyvä että kyyti ei ollut kovin pitkä ja pääsin tilanteesta pois.

Niinhän se on että minullakin on vuoden aikana niin paljon asiakkaita kyydissä, että en mitenkään pysty muistamaan tavallisia ongelmattomia perusasiakkaita. Jotkut tietysti jäävät mieleen hyvästä, toiset pahasta, tai sitten vaan ns. kanta-asiakkaina tietyistä baareista.

Tilausosoite väärä

Tätähän sattuu usein. Auto tilataan väärään kadunnumeroon. Usein se on se viereinen talo kuitenkin. Eli asiakas saattaa nähdä auton saapuneen.

Joskus asia on kamalan vaikea. Se auton tilannut luulee tilanneensa auton oikeaan numeroon ja odottelee rauhassa sisällä samalla välillä ikkunasta naapurin edessä odottavaa taksia vilkuillen. Eikä tietenkään tule mieleen että jotain olisi pielessä.

Jos ollaan vaikka lyhyellä umpikuja-kadunpätkällä omakotialueella, ei sinne luultavasti vierekkäisiin taloihin samaan aikaan tilata takseja.

Odotin talon edessä ja pihalle tulivat ilmeisesti talonväki. Luulin että siinä ovat asiakkaat, mutta he laittoivatkin vain kaikessa rauhassa pihalla olevan auton päälle peitteen.

Minulle ei tietenkään kannattanut sanoa että eivät he ole taksia tilanneet. Vaikka olin parkissa just heidän talonsa kohdalla. Poistuivat vaan sisälle. Siitä saatoin päätellä että ehkäpä osoite on väärä. Pian sieltä naapuritalosta sitten tulivatkin asiakkaat...

Kyllä minua ainakin kiusaannuttaisi jos pihaani tulisi parkkiin taksi tai muuten vieras auto. Etenkin jos olisin pihalla tai sinne muuten tulisin niin kyllä varmasti menisin kysymään mikä meininki. Tässä nyt oli kadunvarsi eikä pussinperä kuten meidän pihamme mutta "kun ei kuulu mulle enkä osaa puhua niin seisköön taksi vaikka aamuun tuossa".

lauantaina, helmikuuta 28, 2009

Koreografiat kohdallaan

Taksien jonon läheltä käveli, tai no... palataan siihen pian, mies matkalla johonkin. Ei kuitenkaan ottanut taksia vaikka olisi ehkä ollut viisainta.

Hänellä oli selvästi menossa jokin lähes harjoitellun oloinen tanssikuvio. Liikkeisiin sisältyi sivuaskelia ja pyörähdyksiä. Hienoimpia olivat pienenpienet paikoillaan otetut tasapainottavat pikkuaskeleet. Sitten taas ehkäpä hieman eteenpäin ja taas sivuaskelia, pyörähdyksiä ja pikkuteputusta.

Melko huvittavalta näytti. Niin vaan tämäkin herra kuitenkin sai jatkettua matkaansa, mihin lie.
Varmaa oli vain se että kunnon känni oli nuo liikkeet luovana tekijänä. Varmasti saisi harjoitella aika paljon ennenkuin pystyisi toistamaan askelkuviot selvinpäin.

perjantaina, helmikuuta 27, 2009

Kunnolla yskitty kaksikymppinen

Tässä ammatissa täytyy olla melkoinen vastustuskyky pöpöjä vastaan. Hyvin usein asiakas ensimmäiseksi autoon istuttuaan aloittaa yskimisen tai jopa aivastelun. Tästä seuraa että joko kuski sairastelee tosi paljon tai kehittää mystisen vastustuskyvyn tavallisimmille tartuntataudeille.

Joskus yritän torjua suurempia ebolapilviä aukaisemalla ilmanvaihdon keskisuuttimia ja lisäämällä puhallustehoa. Aika terveenä olen saanut olla syystä taikka toisesta.

Yksi urpo kyllä veti taannoin pohjat. Istui kyytiin 20 e seteli kädessä ja aloitti välittömästi oikein antaumuksellisen yskimisen ja rykimisen suoraan siihen käsissä olevaan rahaan...

Tuntui erittäin ihanalta ottaa pian se raha vastaan maksuna kyydistä.

keskiviikkona, helmikuuta 18, 2009

Galaksi hukassa taas kerran, asiakkaalta

Tällä kerralla piti ajaa melko kaukana erään tehtaan pääportille, keskellä yötä. Tein työtä käskettyä ja matkustaja heilui ja kai nukkuikin takapenkillä. Perillä tuttu kysely aiheesta "miksi olemme täällä"? Siksi tietysti että sinne oli asiakas halunnut. Ihmetteli itsekin asiaa ja kertoi katuosoitteen johon ajettiin seuraavaksi. Hän kävi sisällä hakemassa lisää maksuvälineitä ja maksoi kyydin. Silloin mieli muuttui ja piti lähteä sittenkin muutaman kilometrin päähän kaupunkiasunnolle. Maksu taas ihan ok ja kiitokset päälle.

Olipa taas esimerkki kuinka ihmeellisiä määränpäitä taksinkuljettaja saa kuulla ja niihin asiakkaita viedä. Toisinaan sinne ei oikeastaan ole pitänyt edes mennä. Mutta kun asiakas haluaa ajella ja maksaa kyydin, niin mehän viemme vaikka koko pitäjän ympäri. Rahalla saa kyllä taksikyytiä ihan niin paljon kuin haluaa...

maanantaina, helmikuuta 09, 2009

Vanhojen tekstien kommentit

Kävin pitkästä aikaa läpi teksteihini tulleet kommentit. Eli luin ne myöhemmin kuin ihan tuoreeltaan tulleet. Olihan siellä uusia, aika kauankin alkuperäisen tekstin julkaisusta. Kannattanee siis taas joskus tulevaisuudessa tehdä kevyt läpikäynti historiaan. Kiitos asiallisena pysyneestä kommentoinnista.

tiistaina, helmikuuta 03, 2009

Tämän mummon taloon ei tulla luvatta

Mummeli kertoi kuinka heidän rauhallisessa asuinalueellaan liikkuu nykyisin joskus outoja tyyppejä. Joku oli käynyt hänenkin ovellaan.

Mutta tämä peloton mummo olikin sitten varannut kuistille ovenpieleen käden ulottuville kirveen...

Ihan sitä varten että voi tarvittaessa sillä vähän ojentaa sisään pyrkijää. Sanoi kuitenkin että pitää muistaa lyödä hamarapuolella ettei käy ihan köpelösti. Minä sitten pidättelin naurua ja myötäilin että niin on varmaan parempi.

Aikamoinen selviytyjä taitaa olla tuokin yksin asuva vanhus.

keskiviikkona, tammikuuta 28, 2009

Käänteiselämää?

Taksikuski on töissä kun muut ovat vapaalla. Jouluna, juhannuksena, vappuna, uutenavuotena, viikonloppuina, iltaisin... Ei aina helppoa jos esimerkiksi on perhettä. Tietysti on myös ns. tavalliseen työaikaan osuvia vuoroja. Ne vain usein ajaa auton omistaja itse.

Ehkä taksityö sopii parhaiten nuorelle sinkulle. Elämä on helpompi rakentaa tämän sitovan ammatin ympärille, eikä yrittää liittää tätä työtä normaaliin elämiseen. Nuorena jaksaa myös pitkät vuorot paremmin. Toisaalta ikä ja kokemus auttavat toimimaan erilaisten haastavien asiakkaiden kanssa. Ei turhaan provosoidu niin helposti. ("Hän oli niin nuori ja kiivas..." kuten eräässä laulussa lauletaan.)

Taksikuski juhliikin outoihin aikoihin. Jos meinaa ammatista jotain tienata, ei voi kauheasti vapaita ottaa. Tästä seuraa kova määrä työtunteja keskimäärin heikolla tuntiansiolla.

Kai jokainen pitempään alalla ollut on jotenkin erilainen kuin perus-kaduntallaaja. Ammatti kyllä karsii hyvin nopeasti pois siihen sopimattomat. Joillekin tämä työ muodostuu pitkälti jopa elämäntavaksi. Joskus siinä menee sitten perhekin. Miten kenelläkin, meitä on moneksi.

tiistaina, tammikuuta 20, 2009

X lupasi käyttäytyä kunnolla...

Joku oli jättänyt kopille datalta tulleen kyytitarjouksen printattuna. Siinä luki osoite ja tilaajan nimi lisätiedolla että oli luvannut käyttäytyä kunnolla.

Joopa joo. En tiedä oliko kyyti järjestynyt mutta luulenpa että ei. Ainakaan minun kyytiini tällä paikallisella kiusanhengellä ei ole enää koskaan mitään asiaa. Joskus meni asiallisesti mutta viimeisin kerta riitti. Aika samoja kokemuksia on kai muillakin.

Ei mene vahvasti kun täytyy jo tilatessaan yrittää vakuuttaa että muistaisi käyttäytyä ihmisen tavoin. Itsepähän on tilanteen aiheuttanut. Kävelköön.

tiistaina, tammikuuta 13, 2009

Joskus vaan saa riittää

Asiakas kulki kyydissäni vain pienen matkan, ehkä kilometrin. Perillä maksoi kyydin mutta sitten piti etsiä kotiavaimia... ja niitä etsittiin k a u a n ...

Lopulta ehdotin että jospa etsiminen jatkuisi auton ulkopuolella. -Kaivaminen vaan jatkui. Viimein hän sanoi ettei voi mennä mihinkään autosta kun avaimet eivät löydy. Minä vastasin että "kyllä voit" ja nousin paikaltani. Kiersin auton ja avasin pelkääjän oven. Nostin asiakkaan kainaloista pois autosta ja toivotin hyvää päivänjatkoa. "Lievästi" paheksuvan katseen seuratessa poistuin paikalta.

Hänelle jäi korttimaksusta kuitti puhelinnumeroineen. Sanoin autoilijalle asiasta että tietää jos puhelin soi. Mitään ei kuulunut, avaimetkin varmaan löytyivät. Eikä väkivaltaa käytetty. Vain tarpeellinen voima asiakkaan poistamiseen. (Huomautan että asiakas ei ollut heitteillejätön uhan alla. Ei siis vaaraa sammumisesta hankeen ja ajankohta oli sellainen että varmaan pian pääsisi rappukäytävään jonkun muun kulkiessa.)

perjantaina, tammikuuta 09, 2009

Ravintola yritti siirtää ongelmansa minulle

Menin tilattuna suositun juottolan eteen. Pian tarjoilija saatteli varsin voipuneen asiakkaan ulos ovesta. Auttoi vielä takinkin kiinni. Oven sulkeuduttua tämä heppu hyytyi maahan siihen oven eteen. Ajattelin että toivottavasti hän ei ollut se kenelle auto oli tilattu.

Aikani katselin tilannetta. Jossain vaiheessa tarjoilija kävi kokeilemassa ovea jota ei saanut auki tämän vetelän maatessa siinä edessä.

Totesin ettei ole minun ongelmani, tein hukkalapun ja poistuin koska datakin näytti kysyntää olevan.

Ravintolan vastuulla on sisätilojen lisäksi myös ravintolan välitön läheisyys. Siihen luetaan oven edusta. Asiakkaille ei myöskään saa anniskella liikaa joten he siltä osin vastaavat asiakkaan kunnosta tämän poistuessa.

Taksit eivät ole ongelmajätelaitos johon kipataan kaikki hankalaksi käyneet asiakkaat.

maanantaina, tammikuuta 05, 2009

Yllätyksiä sattuu, joskus jopa myönteisiä

Tein tietysti uudenvuodenyön. Se oli mitä aina. Sitten oli vuorossa seuraava yö töissä. Etukäteen varauduin muutamaan noin kympin kyytiin lähibaareista melkein vieressä oleviin osoitteisiin.

Mutta kas, iltahan olikin erinomainen. Kassa melkein sama kuin edellisenä yönä! Outoja kyytejä tuli useampi. Siis sillälailla että ei odottaisi joiltakin alueilta saavansa kyytiä johonkin yllättävän kauas jne. Ilmeisesti autoja puuttui vuorosta merkittävästi ja tämäkin auttoi tuloksen syntymiseen. Olen aina mieluummin ajanut ilman sellaista, vaikkapa uudenvuodenyön, hässäkkää. Kunhan kyytejä on sopivasti riittänyt. Eli ei yleistä hulinaa vaan sopivasti liikkujia automäärään nähden. Nyt oli juuri näin. Siihen kun vielä yhdistettiin vähän säkää ja taitoa saada kyytejä eri puolilta asutuskeskittymää, oli positiivinen ylläri valmis.

maanantaina, joulukuuta 29, 2008

Suolaa, suolaa, enemmän suolaa!

Miksi tienpintojen pitäisi olla kesäkunnossa myös talvella? Suomessa on talvi. Ei aina nykyisin kovin perinteinen mutta ajokelit ovat silti joskus talvisia.

Kun lämpömittari edes lähestyy pakkasrajaa niin jo ovat suolanlevittäjät liikkeellä! Työtäänhän he tekevät mutta miksi niin pitää tehdä? Ainakaan nykyisessä laajuudessa?

Ennen (siis "niinä vanhoina hyvinä aikoina") ei ollut nykyisiä käsittämättömien kirjainyhdistelmien kertomia auton dynaamisia ajonhallintajärjestelmiä. Ei ollut edes ABS-jarruja. Talvirenkaat olivat huonompia eli kehitys ei vielä ollut niin pitkällä. Autoissa oli usein takaveto peräluistoineen liukkaalla.

Muistan kuinka aikoinaan kunnon liukkaan kelin aikana ei esim. Volvo 740:llä pystynyt ajamaan ilman renkaiden sutimista. Perä liirasi vaikka yritti ajaa nätisti. Silti selvittiin!

Missä on ihmisten ajotaito tänä päivänä? Miksi sitä ei edes uskota olevan ja tiet suolataan jo varmuuden vuoksi? On kuitenkin kaksiosaista ajokortin suoritusta liukkaan kelin osioineen. Eihän kukaan opi ajamaan huonoissa olosuhteissa jos ne yritetään väkisin pitää poissa.

Pian kuljettajat luottavat liikaa autoonsa ja ajavat kuin kesällä. Onhan se nähty mihin sitten joudutaan. Parin vuoden takainen kolarisuma pk-seudulla oli hyvä esimerkki. Huono keli, paljon autoja ja ajettiin liian kovaa. Pienemmässä mittakaavassa ympäri maata käy jatkuvasti samaa. Huono keli ei suista autoja pois tieltä. Tilanteeseen vaikuttavat ratkaisut tekee aina joku siinä ratin ja istuimen välissä.

Uskon itse oppineeni jo jotain ajamisesta. Pärjään ilman ihmeellistä elektroniikkaa ja nelivetoa. Niin tekee moni muukin. Onhan niistä apua, mutta eivät ne ole välttämättömiä. Niinpä tämä liiallinen autoilijoiden paapominen ja kesäkelien tekeminen ärsyttää.

-Ai miksi? Eikö ole hyvä että huolehditaan turvallisuudesta? -Tietysti, mutta kohtuus siinäkin.

* Liukkaallakin kelillä on osattava ajaa! Ei kaikissa autoissa ole uusia hienouksia, tai vaikka olisi niin silti joku osa ajamisesta kuulunee myös kuljettajalle.

* Kura lentää. Nyt saa olla pesemässä autoja vähän väliä. Omia ja työkalua.

Kiitos ja anteeksi. Tulipahan saarna.

maanantaina, joulukuuta 22, 2008

Juomat käsissä autoon, kysymys vasta sitten

Kiva kun ollaan kohteliaita. Kysytään jo autossa istuen ja juomia juoden että saako täällä juoda? Tässä astuu taas kehiin mielessä taistelevat kaksi puolta. Joko ei jaksa välittää ja porukan arvioiden antaa juoda. Yleensä meneekin hyvin. Tai sitten kieltää ja saa koko matkan kuulla olevansa ihan paska kuski. Hyvähän ei ole juuri koskaan.

perjantaina, joulukuuta 19, 2008

Isä ja poika ja naapurikunta

Parivaljakko vääntäytyi kyytiin baarista käytyään ensin viereisellä pankkiautomaatilla. Matka oli naapurikunnan pikkubaariin kun kerran oli kutsuttu pikkujouluihin. Koko matkan etupenkillä istunut isä keskusteli poikansa kanssa kääntyneenä puoliksi taaksepäin. Siis tasan kohti minun oikeaa korvaani. Keskustelu oli hänen osaltaan oikeasti huutamista. Ei vihaisena vaan sellaista känniläisen huutoa.

Yritin melko suoraankin sanoa että lopettaisi huutamisen korvaani. Ei tajunnut. Matkalla antoi 50 e rahan ja sanoi että tuolla varmaan pääsee, tuliko kaupat? Minä hyväksyin diilin. Perillä mittarissa oli 44,50 ja hän totesi että rahaa tuleekin takaisin... en viitsinyt enää siitä tapella. Vaikka pojankin puheista piti olla selvä että 50 e on minun niin silti se unohtui. Pääasia että kyyti tuli maksettua ja pääsin heistä eroon. Hyvä keikka tietysti muuten jos ei huutoa korvaan lasketa.

Lisäys:

Unohtui että "hanaa" olisi pitänyt koko ajan lisätä. Ajoin ihan tahallani rajoitusten mukaan. Vaikka korva alkoi jo mennä lukkoon huutamisesta.

maanantaina, joulukuuta 15, 2008

Eräänlainen "juoksutaksi", tuskin ihan suunniteltu ja tahallaan...

Uudehkolla omakotialueella pysähdyttiin asiakkaan pyynnöstä. Osoittautui että hänen täytyi päästä ulos oksentamaan. Hyvä niin, paljon parempi kuin autoon. Sitten hän sanoi jäävänsä siihen. Tarkka osoite olikin vielä ollut hieman auki. Hän tuntui olevan aika koomassa ja ulkona maailman menosta. Eipähän myöskään tulisi uutta tarvetta puhaltaa autossa.

Maksuksi hän tarjosi leikki-Visaa josta puuttui nurkasta neljännes, tietysti magneettinauhan puolelta. Eihän se toiminut. Hän sanoi hakevansa sisältä rahaa ja poistui talolle. Pian havaitsin hänen suuntansa olevan outo eikä se talo ollutkaan koti vaan hän tarpoi hoippuen takapihan kautta toiselle tielle. -Voi perkele!

En voinut jättää autoa siihen käymään ja päätin ajaa äkkiä pikku mutkan kautta sille toiselle tielle. (Olin siis ulkona autosta "paon" havaitessani. Pikainen riskien vertailu... Vaihtoehto olisi ollut juosta tyypin perään ja jättää auto riskillä siihen. Jos olisin mennyt autoa sammuttamaan ja lukitsemaan olisi mies ehtinyt kuitenkin pois näköpiiristä. Auto kun on arvoltaan hiukan enemmän kuin yksi kyytimaksu, valitsin pienemmän pahan.)

Kuten arvata saattaa, en löytänyt miestä enää, hän oli kadonnut kuin pieru saharaan. Hieman ajelin vielä näitä paria tietä edestakaisin josko hän hortoilisi jossain. Mistään talosta ei näkynyt valoa enkä voinut ihmisten pihoja käydä tutkimaan. Ehkä meni takakautta naapurissa olleeseen kotiinsa, sammui heti ovesta päästyään eikä muista koko juttua. Aamulla varmaan vaan totesi tyytyväisenä olevansa kotona.

Tein siis virheen antaessani risan kortin takaisin. Siinähän luki omistajansa nimi. Asiakas oli tuhannen kännissä mutta siisti ja käyttäytyi asiallisesti. Eikä siis yrittänyt edes salata nimeään, minä en vaan tajunnut ottaa sitä talteen.

Ei muu auttanut kuin todeta kyyti hukkareissuksi. Ei tietoa kuka ja mihin meni... Tästä viisastuneena olen toiminut vähänkään vastaavanlaisissa tilanteissa niin että kortti on varmasti minulla kunnes maksu on hyväksytty. Tai olen saanut muun maksun jos ei kortilla onnistu jostain syystä.

perjantaina, joulukuuta 12, 2008

"Meidän kielellä..."

Koulukyydissä oli maahanmuuttajalapsia. Eri kielisiä, eri ihonvärisiä ja kulttuurisia. Ihailtavaa oli kuinka lapsia ei haitannut yhtään, kuka tuli mistäkin tai mitä kieltä puhui. Jokainen osasi jo kohtuullisesti suomea jolla puhelivat keskenään.

Pian lapset alkoivat kertoa toisilleen mitä mikäkin matkan varrella nähty asia on heidän omalla kielellään. En tiedä mitä kieliä siinä opetettiin mutta kaikilla oli hauskaa.

Jokainen aloitti vuorollaan "meidän kielellä" ja jatkoi esim. "bussi on xxxxxx".

Lapset toistivat aina oppimansa sanan ja nauroivat päälle.
Minulta menivät kyllä kaikki sanat ohi.

keskiviikkona, joulukuuta 10, 2008

Kyllä pyörä mahtuu sisään!

Olin farmarimallilla töissä. Kyytiin oli tulossa kolme tai neljä miestä. He olivat sitä mieltä että paksiin mahtuu mukaan polkupyörä. Sanoin että ei mahdu ja sillä hyvä. (Mutinaa ja narinaa... )

Ei aikuisen polkupyörä mahdu sisään mihinkään farmarimallin taksiin(kaan). Ainakaan niin että takapenkillä istuu ihmisiä. Pyörää ei edes ole mikään pakko ottaa kuljetettavakseen. Jos autossa on vetokoukku ja mukana teline polkupyörälle, sen voi, muttei ole pakko, ottaa mukaan. Vaikka fillari ehkä mahtuisi sisään isoon kaappimallin pirssiin, niin sinnekään kuskin ei ole sitä pakko ottaa.

Tilatessaan taksia pitäisi sanoa jos mukaan on tulossa pyörä tai jotain muuta erityiskuljetettavaa. Helpottaisi asiaa kuormausvaiheessa.

tiistaina, joulukuuta 09, 2008

En jaksa Radio Rockia!

Mikä ihmeen muotivillitys on kuunnella rokkiradiota? Asiakkaista jotka pyytävät laittamaan radioon ääntä ja tietyn kanavan, ehkä 75 % haluavat Rockin. Lähes aina he ovat alle keski-ikäisiä miehiä. Naiset ja muut pyytävät vaihtelevasti muita kanavia.

Kuuntelen itsekin joskus ihan mielelläni melodisempaa heviä tai muuta "mummorokkia". Nyt näillä vastentahtoisilla RadioRockin kuunteluilla on ehkä yhdellä kerralla kymmenestä tullut siedettävää kuunneltavaa. Liikaa mitä lie Seattle Grungea tmsp. Kaikkein vähiten siedän Nirvanaa tai hengenheimolaisiaan.

Pitänee tippien menettämisen uhallakin seuraavalla kerralla kieltäytyä rokkikanavan avaamisesta. Hermoni ovat arvokkaammat. Taidan olla tullut vanhaksi.

maanantaina, joulukuuta 08, 2008

Turhaa jankkaamista

Kun mittarissa on jo 16 e, älä ala tinkimään hintaa 15 euroon kun kyytikin vielä jatkuu. Kun perillä taulussa on 16,90, se tarkoittaa sitä. Et todellakaan saa tingittyä enää edes tasan kuuteentoista.

Kyllä, annan joskus erittäin harvoin tuntemattomillekin asiakkaille hiukan alennusta. Mutta se tapahtuu hyvästä syystä ja ennenkuin mittarissa on yli sopimamme hinnan. Ihan siksi että kaikki mikä on mittarissa on myös tilitettävä autoilijalle. Eli se harvinainenkin pieni alennus annetaan vain pysäyttämällä mittari ajoissa.

torstaina, joulukuuta 04, 2008

Tuuletusta

Viime aikoina on taas ollut "tuuleta taksisi -päiviä". Kyytiin on osunut muutamia vahvasti vähemmän miellyttävästi tuoksahtavia matkaajia.

Matkat ovat menneet muuten oikein hyvin mutta hajuhaitta on ollut melkoinen. Onneksi mitään sotkuja ei sentään ole joutunut siivoamaan. Kunhan on tuulettanut auton perusteellisen huolellisesti kyydin jälkeen.

keskiviikkona, joulukuuta 03, 2008

Ei säälittänyt

Nuori juippi haahuili aamuyöllä melko pitkään taksiasemalla. Vielä ei ollut ns. ruuhkan aika vaan autoja oli jonossa. Hän kävi kysymässä joka kuskilta veisikö joku hänet velaksi, hintaa päämäärään olisi tullut noin 30 e.

Kukaan ei tietenkään lähtenyt, minultakin hän kävi kysymässä ja toisella kerralla hänen lähestyessään en edes aukaissut ikkunaa. Kolmannella kerralla sanoin tiukasti että uskoisi jo ettei kyytiä saa keneltäkään.

Vielä aamu kuuden aikaan näin saman tyypin seisoskelevan jossain kadunkulmassa.

Toivottavasti otti opikseen.

perjantaina, marraskuuta 28, 2008

Oikeaan aikaan

Tämä on tavallaan jatkoa hieman aiemmalle "väärään aikaan" -kirjoitukselle.

Ihan vähän aikaa sitten kävi niin että parinakin iltana sain kyydin suurkaupunkiin. Eli ensin Helsingin Puistolaan ja vain viikkoa tai ehkä kahta myöhemmin lähelle edellistä eli Vantaan Tikkurilaan.

Yhteistä molemmille oli ajankohdan sopivuus. En menettänyt mitään olemalla linjoilla ja sain vaihtelua alkuillan lähiöbaareista toiseen ajeluun. Eli kassa jäi voiton puolelle ja rutiinin rikkoutuminen oli kivaa.

Myös pari hieman lähempään kaupunkiin vietyä kyytiä hiljaisissa vuoroissa osuivat ihan oikeisiin kohtiin. Ehkä karmani on kääntynyt suotuisaan suuntaan...

torstaina, marraskuuta 27, 2008

Viitekehys hallussa

Asiakas pyysi viemään "sinne räkälöitten räkälään". Arvasin ja varmistin paikan että siis "Reiskan baariin". Sinnepä sinne. Se kun on kuulemma oikea juoppojen kehto ja paikalla on aina varsinainen älyn tihentymä. Siksi hän sanoi sopivansa sinne niin hyvin joukkoon...

keskiviikkona, marraskuuta 19, 2008

"Manne-talk"

Hän ei kuulunut vähemmistökansanosaan. Ihan tavallinen keski-ikäinen mies. Tultuaan autoon hän alkoi puhua minulle kuin mikäkin mustalainen.

Minulla on hiukan imitaatiotaipumuksia ja pari tyyliä tai hahmoa menee suht hyvin. Eikä minua tarvitse paljon yllyttää... Parhaimmasta päästä on aidon kuuloinen mustalaispuhe. Melkein koko matkan kävimme keskustelua tällä tavoin kunnes hän luovutti. Sanoi että hän ei pärjää minulle. Mutta hauskaa oli kummallakin.

maanantaina, marraskuuta 10, 2008

Oikea agenttien agentti!

Lyhyen kyydin lopuksi asiakas pyysi kuitin "verottajaa varten". Kirjoitin niin kuin oli eli "Lähibaari-kotiosoite". Sitten asiakas paljasti kuitin pyytämisen oikean syyn. Hän oli tarkastaja! Kyyti ei kuulemma mitenkään voinut tehdä 9,50 vaan enintään 7 euroa. Halvin millä on päässyt saman matkan on kuulemma ollut 5 e. Onneksi hänelle oli joku viisas neuvonut pyytämään aina kuitin jos hinnassa on hänen mielestään jotain epäselvää. Nyt hän lähtisi kuitin kanssa tekemään minusta ilmoituksen. Onnea vaan...

Pientä taustafaktaa. Kyyti voi olla halvimmillaan 5 euroa arkipäivisin klo 6-20 ja la 6-16. Silloin kuitenkaan mitään kyytiä ei oikeastaan edes tapahdu vaan asiakas voi ehkä käydä autossa ja mittari käväisee päällä auton liikkumatta mihinkään. Lähtömaksu kun on tuolloin juuri tuo 5 e. Muuna aikana lähtömaksu on 7,70 eli sen alle ei voi päästä edes "ei-mihinkään". Tässä tapauksessa oltiin isomman lähtömaksun aikana liikkeellä.

Hän jäi jankkaamaan asiaa ovenrakoon. Lopulta vaan sanoin painokkaasti että toivottavasti hän myös tekee valituksen! (Saisipahan huomata oman tyhmyytensä. Kuitti kun sisältää tiedot ajankohdasta, ajetusta matkasta ja myös odotusajan.) Oli aika poistua paikalta. Tsiisus mikä urpo taas kerran!

maanantaina, marraskuuta 03, 2008

Erikoismies?

Tyyppi kertoili matkan aikana elämästään. Hän oli käynyt Ranskan muukalaislegioonan, sitten USA:n Navy Seals koulutuksen ja johonkin väliin oli mahtunut tavallinen poliisikoulutuskin. Nämä kaikki tietysti maamme puolustusvoimien lähettämänä että hän voi kouluttaa porukkaa täällä.

Joko täysin totta sillä totuushan on tarua ihmeellisempää, tai ihan höpönlöpöä...
Kuljettajana tietysti kuuntelin sujuvasti ja uskoin kaiken.

keskiviikkona, lokakuuta 22, 2008

Väärään aikaan

Tulin tehneeksi taas kerran arkiyön. Sellaisen meilläpäin varsin hiljaisen. Vuoron lopulla tuli tarjous lähteä Helsinkiin. Hitto, olisihan sitä joutanut pari tuntia aiemmin mutta nyt ei ehtinyt. Piti olla aamulla varsinaisella kustannuspaikalla "pirteänä" töissä.

Mikä ihme siinä on että varmaan puolet noista pitemmistä keikoista tulee tarjolle just joko muuten parhaimpaan ruuhka-aikaan la-su aamuyöllä tai sitten näin. Olen kyllä ajanut aiemmin firmataksivuosinani ihan riittävästi Helsingin kyytejä. Että ei siitä sen kummempaa glamouria olisi irronnut. Mutta olisihan se ollut rahallisesti hyvä keikka minulle. Tarkoitukseni kun on maksimoida tienesti silloin kun taksin ratissa olen.

tiistaina, lokakuuta 14, 2008

"Muistaako kukaan sitä veristä miestä..."

Ihan tavallinen kerrostalo-osoite. Pian ehdittyäni paikalle rapusta tuli ulos mies päästänsä aivan, siis aivan punaisenaan verestä. Ajattelin hetken että ei helvetti tuota voi mihinkään viedä... Veri osoittautui kuitenkin enimmäkseen kuivuneeksi ja mukana oli pyyhe kaiken varalta. Läksimme siis matkaan. Pakko oli kuitenkin kysellä pariin kertaan josko kuitenkin mentäisiin ensiapupolille? Ei kuitenkaan halunnut asiakas sinne vaan kotiin. Melko vuotavia haavoja oli ainakin korvassa ja silmäkulmassa. Joko hän oli kaatunut todella lahjakkaasti tai saanut turpiinsa niin että tietää saaneensa. Silmä turvoksissa ja suomeksi sanottuna naama aivan helvetin karmeassa kunnossa.

Ei tullut autoon mitään sotkua ja perillä maksu ihan normaaliin tapaan sekä hyvät illanjatkot.

Mieleeni jäi soimaan Jukka Karjalaisen kappale jossa lauletaan siitä verisestä miehestä silloin Marjaniemessä. Tämä oli kyllä pahin lajiaan tähän asti.

sunnuntai, lokakuuta 12, 2008

Hyvät lähtökohdat alalle...?

Toisinaan asiakkaat kyselevät miten pääsisi taksikuskiksi. Niin tämäkin tapaus. Sitten häntä kiinnosti miten nuhteeton pitää olla kun hänellä on 4 ylinopeussakkoa. Niiden lisäksi plakkariin on kertynyt myös rattijuopumustuomio 5 vuoden takaa.

Sanoin että ehkä sakot vielä menisivät mutta rattijuopumus luultavimmin torpedoi tämän ammatillisen suunnitelman. Kehotin kuitenkin selvittämään asian poliisilaitokselta ennenkuin tekee mitään muuta asian eteen.

sunnuntai, lokakuuta 05, 2008

Jarrua! -Mistäs v...sta tuo oikein tuli?

Lisää läheltä piti tilanteita. Meinasi työkalu lähteä remontinkorjaukseen oikein kunnolla. En todellakaan havainnut oikealta lähestynyttä autoa T-risteyksessä. Läksin vaan itse risteykseen kääntyäkseni vasemmalle. Viime hetkessä tajusin lähestyvän auton ja ehdin niitata jarrupolkimen lattiaan.
Miten lie auto jäikin pelkääjän puolen etutolpan taakse etten sitä yhtään havainnut. Sen kuljettaja ei ainakaan hiljentänyt vaikka minä tungin oikeudetta risteykseen. Onneksi sain jarrutettua viimeisellä sekunnilla ennenkuin hän vilahti edestäni erittäin läheltä.

Tosi ältsin upeeta kun kolari olisi ollut vielä täysin minun syytäni. Mistä lie haaveilin risteyksessä, tai olisinko kaivellut nenääni niin antaumuksella...

maanantaina, syyskuuta 29, 2008

Läheltä liippasi turpiin tulo...

Hän otti kierroksia nopeasti ja yllättäen aivan mitättömästä väärinkäsityksestä. Eikä tietenkään suostunut kuuntelemaan kun yritin rauhoittaa.

Tilanne ei ollut kovin lupaava. Paikka keskellä naapurikunnan takamaita pienen metsätien varrella. Mies seisoi auton ulkopuolella ja uhosi sieltä että minun pitäisi tulla ulos ja selvitetään asia. Takki lähti jo pois päältä ja mietin miten pääsen pois tilanteesta.

Ongelma oli siinä että hän oli jättänyt pelkääjän oven selälleen auki, ja sitähän ei yllä kuskin paikalta mitenkään vetämään kiinni. Autosta poistuminen ei tullut ymmärrettävästi kyseeseen.

Lopulta kun hän jo otti maasta jonkin kattilantapaisen ja uho vain koveni niin päätin että takana saa luvan olla tilaa ja tämä jätkä ns. nostaa nyt kytkintä vaikka automaatilla ajetaankin.

Reipas kaasutus taaksepäin ja jarrutus, ovi läimähti kiinni. Sitten hätäinen vilkaisu onko sitä tilaa ja elokuvatyyliin peruutus tielle toivoen että mihinkään en osuisi. Hyvin kävi. Päästessäni kohtaan jossa suunnan saattoi muuttaa eteenpäin oikea jalkani painui vihaisesti kohti lattiaa. Turbo varmaan ulvaisi sillä sen verran liukkaasti häivyin ensimmäiset pari sataa metriä. Hyvinhän tuo kiihtyi. Tie vaan oli leveydeltään luokkaa pari metriä ja mutkia riitti.

Myönnän että tuo körmy olisi varmasti helposti hakannut minut. Hän vain kiihdytti raivoaan ja olin jo hetken huolissani että mitenhän tässä kävisi. Mitään hätänappeja olisi ollut ihan turha painella, lähin poliisipartio oli todennäköisimmin kymmenien kilometrien päässä. Tietysti apua olisi tullut sitten tilanteen oltua jo ohi ja minun kuntoni kysymysmerkki...

Onneksi autollekaan ei käynyt mitään. Pihalla ei ollut mitään yllättäviä esteitä peruutussuunnassa. Pulssi kyllä olisi ollut mittaamisen arvoinen. Käsiäkin hiukan tärisytti.

Tyyppiesimerkki miten pienestä ja odottamatta voi syntyä tilanne jossa terveys on uhattuna. Jos heebo olisi hyökännyt autoon sisään niin siinä olisi oltu. Näin tällä kertaa. Traumoja ei jäänyt. Kaasua naamalle olisi tietysti voinut kokeilla mutta parempi näin että vahingoitta pääsin tilanteesta karkuun.

sunnuntai, syyskuuta 28, 2008

Asejuttuja

Viime aikojen takia ei jaksaisi kuunnella minkäänlaisia asejutuilla rehentelyjä. Kuitenkin samana viikonloppuna oli kyydissä mies joka selitti tyttöystävälleen ampuvansa kaikki...

Toinen tyyppi kyseli minulta onko minulla aseita? Sitten kertoi hänellä olevan 7 eri asetta ja saaneensa luvat niihin vaikka poliisi oli ensin harkinnut 3 viikkoa putkapidätysten yms. takia.

Hyvin menee. Ampuisivat itseään päähän tai olisivat edes hiljaa.

tiistaina, syyskuuta 02, 2008

Taksi on liiketoimintaa, aikuisten oikeesti!

Ymmärrän että taksikyydin hinta tuntuu sinusta kovalta. Eihän se halpaa ole mutta hintansa arvoista se on.

Kun valitat kyydin kalleudesta joka kerta niin muistathan valittaa myös Hypermarketin kassalla ja ravintolassa ruuan ja juomien hinnoista. Aina kun kohtaat asiakaspalvelijan joka myy sinulle jotakin mitä itse olet päättänyt ostaa, muista valittaa. Se kun on sen työntekijän vika siellä ravintolassa, kaupassa ja taksissa kaikissa tietenkin.

Siis muistutan valinnan mahdollisuudesta. Sinun ei ole pakko käyttää taksia jos se ei tunnu sinusta hyvältä. Voit kävellä, mennä bussilla, kaverin kyydillä tai vaikka olla menemättä. Tiedät kuitenkin etukäteen että kyydistä halutaan maksu joka perustuu ihan laillisiin ja julkisesti tiedossa oleviin taksoihin.

Taksiliikenne on kuitenkin elinkeino siinä kuin mikä tahansa muukin. Kyytisi maksusta maksetaan veroa moneen kertaan. Autoilija maksaa veroa, kuljettaja maksaa palkastaan veroa. Kolmas kerta tulee vielä alv:n muodossa. Polttoaineen hinnassa on veroa jne.

Kaikkien kulujen jälkeen siitä kyytihinnasta on tarkoitus jäädä voittoa. Ihan totta, ahne autoilija ja vielä ahneempi kuljettaja oikeasti haluavat ansaita rahaa siitä sinun kuljettamisestasi. Kauheata!!! Joku yrittää elättää itsensä tekemällä työtä ja pyörittämällä pienyritystä...

maanantaina, syyskuuta 01, 2008

"Täällähän onkin tuttu kuski!"

EIPÄS OLE!

Ei, en tunne sinua. Vaikka sinä luulet tunnistavasi minut. Olet ehkä ollut joskus kyydissäni ja jostain syystä olen jäänyt mieleesi. Tai sitten luulet minua joksikin toiseksi. Useimmiten luulosi tuntea minut jää selityksettä.

Voihan olla että aloitat noin kaikille kuskeille alennusten toivossa. Et kuitenkaan onnistu ainakaan minun kyydissäni. Vaikka sinut jostain muistaisinkin.

Oikeastaan olen kiristänyt mittarinkäyttöä yleensäkin. Jos esim. joku ns. sukulainen soittaa kerran vuodessa yönä jolloin takseilla on varmasti paljon ajoa, ja kuvittelee että riennän häntä hakemaan sillä silmäyksellä ajaen kyydin roimalla alennuksella, hän erehtyy pahoin.

En enää tee erikoispalveluksia kuin oikeille omille ystävilleni ja lähisukulaisilleni tai heidän perheenjäsenilleen. He saavat myös hinnasta alennusta. Muut mielistelevät oman etunsa tavoittelijat saavat kyydin jos se minulle sopii ja hinta on ihan mittarin mukaan. Ellei jokin muu syy saa tekemään toisin. Taksin omistaja tietysti saa extra+ palvelua sitä tarvitessaan. Mutta hän kyllä myös korvaa sen aina extra+ tavalla omasta halustaan.

torstaina, elokuuta 28, 2008

Missä kamera?

Takapenkiltä kuului kännykän ääni. En ehtinyt vastaamaan löytyneeseen puhelimeen sen soidessa. Pian se soi uudelleen ja soittaja tivasi hjuonolla sjuomella missä hänen puhelimensa on? Eikös vaan siitä laitteesta loppunut akku kesken pohdinnan miten puhelin saataisiin takaisin omistajalleen. Sen verran ehdittiin puhua että myöhemmin syntyi uusi yhteys ja asia edistyi.

Täydeksi mysteeriksi jää miten puhelin oli autoon päätynyt sillä kyseinen henkilö ei varmasti ollut kyydissäni matkustanut. Ehkä joku muu oli sen löytänyt ja päättänyt hylätä taksiin.

Luovuttaessani puhelinta alkoi tivaaminen missä kamera on?! Sanoin että enpä tiedä mistään kamerasta mitään, eikä sitä autosta löytynyt silloinkaan. Ihan kuin minä olisin sen pöllinyt. Jospa kamera oli kelvannut alkuperäiselle rosvolle mutta puhelin ei.

Kävi mielessä että olisiko pitänyt heittää puhelin ulos autosta sen soitua ja unohtaa koko juttu. Kun rehellisyydestä saa palkaksi venäläisen syytökset liki varkaudesta. Kiitosta puhelimen toimittamisesta ei tietenkään kuulunut. Huolehtisi tavaroistaan paremmin.

maanantaina, elokuuta 18, 2008

Tilaus naapurikunnasta, kyyti meille kaupunkiin.

Data tarjoaa toisinaan hakua naapurikunnan puolelta, lisätiedolla että kyyti tulee meidän nurkille. Koska on melko sama ajanko kyydin välillä A-B vai B-A olen näitä käynyt hakemassa. On ehkä hyväkin kun sitten vapautuu sopivilla pelipaikoilla kaupungissa ja saa nopeasti seuraavan kuorman.

Läksin siis tälläista tilausta hakemaan. Osoite oli tiedossa ja katsoin navista sijainnin. Soitin annettuun numeroon ja kerroin että auto on tulossa mutta tulee kaupungin puolelta eli hiukkasen kestää.

Sitten asiakas muuttikin tilausta ja pyysi tulemaan ihan toiseen paikkaan. Koordinaatillisesti lähellä alkuperäistä mutta reitti sinne aivan eri. Asiakas sanoi että he ehtivätkin oikaista metsän poikki tähän uuteen osoitteeseen ja he säästävät 15 km hinnan... (he säästävät = minä häviän). Varmistin että olivathan he kuitenkin varmasti menossa kaupunkiin tai minun ei ole mitään järkeä tulla hakemaan. Saisivat muuten odottaa joskus tulevaa oman kunnan autoa. "Juu juu" jne.

Löysin sitten asiakkaat metsätien päästä puomilta. Pian he keksivät että mennäänkin lähikylän baariin eikä "suureen kaupunkiin". Minä heille että tietysti vien sinne mutta koko homman idea oli kyydin tarkoitus päättyä cityyn, että kivan teitte. Olipa jees hakea hornan tuutista ja vielä valmiiksi lähempää ja kyyti onkin vain muutama kilometri. Silloin asiakas lupaili että kyllä hän maksaa saman kuin mitä olisi tehnyt kaupunkiin... lupaili joo mutta perillä ei edes tippiä tullut. Sanoin että turha odottaa että näin toimien saa kaupungin autoja laitakyliltä naapurikunnasta enää hakemaan.

Olihan asiassa lopulta hyvätkin puolensa. Heidät pois jätettyäni sain melkein heti uudet ihmiset kyytiin ja myös uuden lähtömaksun kyydistä joka tällä kertaa vihdoin oli kaupungille.

Jos vielä lähden maalaisserkkuja hakemaan niin pitäisi kai ajaa nimenomaan siihen annettuun osoitteeseen soittamatta ensin. Sitten asiakkaat kyydissä suunta mahdollisimman nopeasti kohti kaupunkia ettei mieli ehdi muuttua. Ehkä kuitenkin parempi edelleen soittaa ettei osoitteeseen ehdittyäni siellä olla jo sammuttu tai saatu jostain muu kyyti ja ketään ei löydykään.

perjantaina, elokuuta 15, 2008

Auton tuntikassa kerrankin kohdillaan!

Ollapa aina tuollainen auton tuntiansio. Satuin olemaan oikealla puolella kaupunkia juuri silloin kun useimmat muut olivat sitten ns. väärällä puolella. Tätä jatkui jonkin aikaa ja sekä ansio että juoksu nousivat mukaviin lukemiin... Sai ajaa minkä ehti ja kyytejä riitti.

Tuosta jäi minulle, isännälle ja auton kuluihin riittävästi. Yö oli muutenkin ihan hyvä ja ei tuo tuosta laskenut edes lähelle normaalia.

Miten näitä nyt riittää mun kohdalla?

Tyyppitapaus 1. Känniläisten idea lähteä taksilla kauas.

Taas viime viikonlopun kiihkeänä iltana, jätettyäni asiakkaat anniskeluravintolan eteen, tuli toinen porukka kysymään lähdenkö Turkkuseen...

Hetken väänsimme hintaa mutta olisi pitänyt lähteä satasen alle käypäisen korvauksen. Siis ei kiitos ja menkää muulla kyydillä. Jos he nyt oikeasti olivat lähdössä. Kovasti kyllä tarjosivat minulle sitä omaa hintaansa ja että haetaan vaikka heti automaatilta ja lähdetään.

Ei olisi ollut mitään järkeä. Liian iso alennus ja olisinko jaksanut (vielä silloin) nousuhumalassa olevia tyyppejä satoja kilometrejä kun se olotilakin ehtisi kääntyä vaikka miksi matkalla.

Tyyppitapaus 2. Osoitetta on turha kertoa kuljettajalle.

Eli niiiiiiiin tyypillinen aasiakas jälleen kerran. Etenkin kun matka naapurikuntaan ja kovasti nukutti jo alle km taksiasemalta lähdettyä. Senkun nukkuisi rauhassa, kunhan suostuisi ensin kertomaan sen helkutin osoitteen.

Ehkä näitä riittää juuri siksi että etenkin alempi on liiankin tavallista. Näitä "kaukomatkaajia" taas on sattunut kyselijöiksi ihmeen paljon viime aikoina.

keskiviikkona, elokuuta 13, 2008

Kissa yritti itsaria.

Hiljensin ajoissa nähdessäni kissan ylittävän tietä. Viime tipassa katti päättää leiriytyä tarkalleen linjalle jossa auton vasemmanpuoleiset pyörät ylittäisivät sen aivan hetken kuluttua.

Tiukka jarrutus...! Onneksi myös samanaikainen väistö onnistui ja hölmistynyt mirri tassuttelee yli tien auton takana. Kyydissä oli asiakkaita mutta he näkivät tilanteen ja niin äkkijarrutus ei aiheuttanut ongelmia. Yhdessä olimme tyytyväisiä että misse sai säilyttää yhden yhdeksästä hengestään vielä tämän kerran.

tiistaina, elokuuta 12, 2008

Pitäiskö lopettaa taksihommat...

"Tuossa oli 40 ja nyt on 50. Koko ajan ajat kuitenkin kuuttakymppiä. Ei taida olla oikein ajaminen hallussa...?"

Vastasin että enhän minä oikein mitään auton ajamisesta tiedä.

"Minä kun olen ajanut rekkaa niin ja niin paljon niin kyllä minä tiedän, pälä pälä pälä..."

Niin, ajattelepa omalle kohdallesi. -Piti vähän provosoida kun ukko huvitti minua sen verran paljon. Kai sillä oli paha mieli kun vihdoin sain sen könyämään pois kyydistä.

Voi miestä kun joutui minun kyytiini!

tiistaina, elokuuta 05, 2008

"Milja-Maaria", narkkari-alkoholisti

Hän oli aikoinaan ihan tavallinen ja kunnollinen lukiolaistyttö. Minun kaverini koulutovereita. Miten lie elämä heittelikään ja hän päätyi alkoholistiksi ja rappiolle jo nuorena. Joskus kaupungilla minäkin häntä näin, tai hän saattoi osua taksini kyytiin. Aina hän muisti minutkin kaverini kautta ja juteltiin hetki niitä näitä.

Noin vuosi sitten tapahtui muutos. Enää hän ei tuntenut eikä muistanut vaikka mainitsin kaverini. Ei mitään tajua edes kuka tuo kaveri on. Vähän aikaa sitten hän osui kyytiini jälleen kerran. Kyseli lopuksi tietäisinkö mistä saisi amfetamiinia...

Life is like a box of chocolate, you never know what you get. (Forrest Gump)
Hänelle osunut biitti ei sitten ollut ehkä se makein.
Lopulta... Life is hard, then you die. (Jim Dempsey, "Taistelupari" eli Dempsey&Makepeace)

Anssi Kelan laulussa se kiteytetään miten meistä tuli muurareita, taksikuskeja jne. Joistakin aina tulee sitten näitä elämän laitapuolen kulkijoita. Lähtökohdista riippumatta. Harmi sinänsä.

maanantaina, heinäkuuta 28, 2008

Kuljettajan vastuu turvavöistä

Asiakas sanoi laittavansa turvavyön kiinni että minulle ei tulisi sakkoja poliisin pysäyttäessä. Sanoin että hyvä kun laittaa mutta sakosta hän vastaisi kyllä ihan itse. Sitten päästiinkin asiaan. Asiakkaalla oli varmaa tietoa asiasta. Tieto oli peräisin tutulta taksijohtajalta ja tutulta poliisilta.

Hänen kertomansa mukaan taksinkuljettaja on vastuussa matkustajien turvavyön käytöstä. Niin myös linja-autonkuljettaja kaikista 50 matkustajastaan. Ja että asia on ihan selvä ja sakko tulee kuskille...

Minä olen ymmärtänyt että uusi laki määräsi jo voimassa olleen matkustajien vyöpakon lisäksi myös taksinkuljettajalle vyön käyttöpakon hänen ajaessaan ilman asiakkaita. Siinä kaikki. Aiemmin jo tietysti on kuski ollut vastuussa ilman täysi-ikäistä huoltajaa matkustavien lasten vyön käytöstä. Tämä tulee vastaan lähinnä koulukyytien yhteydessä.

Eli jos mentäisiin niin kuin asiakas väitti, voisivat jälkiselvittelyt olla mielenkiintoisia.

Kuskihan vastaisi tietenkin myös siitä tuliko sen kertakäyttövosun kanssa hässiessä käytettyä spärdäriä. Tai siitä jos asiakkaalla on vaikkapa luvaton ase hallussaan, niin sekin on kuskin vastuulla. Oikeastaan jos kodin vakuutukset on laiminlyöty niin niistäkin vastaa luonnollisesti taksikuski koska kerran haki asiakkaan sieltä kotoa. Ihan mikä ja mitä tahansa tapahtuukaan ajanjaksolla joka liittyy taksin käyttöön niin niistä vastaa siis kuljettaja.

Aluksi väitin asiakkaalle vastaan mutta pakko oli sitten sanoa asiakkaan olevan kai aina oikeassa vaikka en ihan uskonut asioita.

Tänne saavat nyt asiantuntijat laittaa järkeviä kommentteja asiasta että saadaan se viimeinen varma tieto...

maanantaina, heinäkuuta 21, 2008

Kela-kyytiä

Näköjään kun tuolla vähän aiemmin kirjoitin kela-kyydistä, niin pian tulikin koko hoito eteen. Piti oikein soittaa kollegalle ja kysyä miten homma naputellaan mittariin. Nyt tiedän omavastuun olevan 9,25 ja kelakyydin koodin 46 E.
Kauheat kasat papereita ja kuitteja. Onneksi kyyti oli sentään kunnon matkan päähän paikallisesta hoitolaitoksesta.

torstaina, heinäkuuta 17, 2008

The E Street Band

Sain taas kerran todistaa känniläistä asiakasta joka mielestään tietää jostain todella paljon. Jotain sellaista mitä muut eivät tiedä.
Radiossa soineesta kappaleesta tuli asiakkailla puheeksi Pomon keikka Suomessa ja etupenkkiläinen kävi sitten kertomaan että tiesimmekö että bändissä soittaa myös Brucen pikkuveli kitaraa? Minäkin siihen että eikä ole totta, enkä ole ikinä sellaisesta kuullut. Näin kuulemma on... Sanoin että käsittääkseni Brucen lisäksi kitaraa soittavat Nils Lofgren ja Little Steven eli Steven van Zandt. Näistä jälkimmäinen olisi kuulemma se veli vaikka yritin että ei ihan sukulaisilta näytä ja sukunimikin on eri. Asiakas oli kuitenkin asiastaan varma ja että voihan olla eronneita vanhempia ja siksi eri nimiä ja muuta höpinää.
En tietenkään alkanut asiasta riitelemään. Asiakas sai olla oikeassa. Varmistin kuitenkin asian kyydin jälkeen kilauttamalla kaverille. Oli sekä muutaman vuoden takaisella että nyt tällä keikalla ja diggaillut musaa vuosikymmeniä. Hän sanoi että paskaa puhui tämä "asiantuntija"!
Ellei sitten takana ole CIA, FBI ja USA:n hallitus salaliittoineen ja asia onkin ihan toisin.

Tässä vain yksi esimerkki aiheesta "elämää suuremmat asiantuntijat baareissa ja taksin kyydissä".

Tuntuu että jos jotain asiaa et tiedä niin aina löytyy joku känninen asiantuntija neuvomaan. Luotettavuus vaan taitaa olla vaurioituneen preservatiivin luokkaa useimmissa asioissa...

(Mutta kyllä viimeistään suomi24:n keskustelupalstoilta löytyisi varmasti ratkaisu ihan mihin tahansa ongelmaan.)
Tulipas tähän kirjoitukseen riittämiin "että" -sanoja. Ei voi mitään sille että elämä on kovaa.

lauantaina, heinäkuuta 12, 2008

Vuoron aikana

Aika usein 70E.

Toisinaan 69E.

Joskus 49E.

Välillä 42E.

Silloin tällöin 36E.

Harvemmin erikoisempia.

Unohtui, tietysti vuoron lopuksi aina 80E (itselle jemmaan).

Tämä oli uutta...

Asiakas tuli kyytiin lääkäristä. Ajoimme osoitteeseen ja perillä asiakas ilmaisi että "maksu tapahtuisi mukana olleilla papereilla". Hänellä oli siis lääkärin kirjoittama todistus jossa oli rasti kohdassa että kotimatka oli tehtävä omalla autolla. Ei siis sitä että taksi olisi tarpeen. Sanoin että näillä papereilla et saa mistään mitään takaisin eli käteistä kehiin vaan. Sitä ei tällä käiveröllä ollut, eikä edes maksukortteja. Edelleen oli sitä mieltä että papereilla saa kyydin ilmaiseksi. Voi yhden kerran! Mikähän Kelan omavastuukin tänä päivänä on? Luulen vaan että tuollainen alle kympin kyyti olisi kuitenkin jäänyt itse maksettavaksi ainakin lähes kokonaan.

Kyrpiintymiseni kasvaessa kirjoitin hänelle velkalapun mutta en usko koskaan niitä rahoja näkeväni. Paitsi jos hän sattuu uudelleen kyytiin. Silloin on rahastuksen aika. Meidän kyläpahasessamme ei ole mitenkään tavatonta kuljettaa toisinaan samoja asiakkaita.

Niinpä asiakkaan poistuttua oli aika näppäillä mittariin 49E. Eipähän mene ainakaan minun pussistani.

sunnuntai, heinäkuuta 06, 2008

Kollega vuosien takaa

Hänen lähestyessään autoani taksijonon kärjessä katselin että onpas taas joku juonut itsensä varsinaiseen kuntoon...

Kyytiin päästyään tunnistin hänet oitis. Siinähän oli "MikaMarkoPetteri" eli entinen kollega jonka kanssa ajoimme joskus samaa autoakin.

Eikös hän ollut sillä kertaa oikein klassinen esimerkki tietyllä tavalla vittumaisesta taksiasiakkaasta. Käyttäytyi hyvin mutta ei perkele muistanut osoitetta paikkaan mihin oli menossa. Ja ihan varmasti tuntee entisen kotikaupunkinsa kuin omat taskunsa. Nukahteli myös takapenkille joten oli mukavaa yrittää selvittää sitä määränpäätä.

Onneksi tuttuus antoi mahdollisuuden vähän kovistella tyyliin että "vittu nyt ryhdistäydyt sen verran että se osoite löytyy" ja "jätkä on kuin mikäkin taksi-känniääliö, saatana". Joku uudempi kuski joka häntä ei olisi tuntenut, olisi kyllä hitsannut ja saattanut heittää "MMP:n" pihalle.

Perille päästiin tälläkin kertaa. Oli hauska tavata, kiitos ja hyvää yötä. Voi perkele!!!

Taksikuskikin on ihminen, ainakin melkein...

Seitsemän kertaa sama juttu!

Muutaman kerran jälkeen en voinut enää uskoa niin monia yrityksiä samana iltana. Eli 7 kertaa yritti kyytiin tulla 5 henkilöä. En suostunut kertaakaan. Useimmat jättivät jonkun pois ja matka alkoi. Yhdet olivat sitä mieltä että jos olen niin tarkka siitä laista niin minun pitäisi vahtia myös turvavöiden käyttöä. Sanoin että siinä on se oleellinen ero että ylikuormasta sakko tulee minulle mutta turvavyöttömyydestä asiakkaalle...

Yhdet venäläiset olivat sitä mieltä ettei ylimääräinen haittaa ja "mjinä mjaksan" yms. sontaa. Koska asia ei mennyt jakeluun niin he lähtivät autosta pois minun käskystäni takaisin jonoon. Venäläinen on kai tottunut siihen ettei ole lakia jota ei voisi rikkoa tarvittaessa. Ja että rahalla selviää aina. Paitsi tällä kerralla.

Niin, kyllähän kaikki muutkin olivat sitä mieltä että se yksi ylimääräinen ei tosiaankaan haittaa. Lähes kaikki jatkoivat myös että he maksavat kyllä sakon tai ylimääräistä.

Mutta hei, tässä asiassa on pakko olla johdonmukaisen tiukka. Joka kerta.
Hölmöä on se että mittarissa olisi kyllä kolmostaksa eli 5-6 henkilön aikana käytettävä hinta. Sitä ei vaan voi käyttää kuin kai autot jotka ajavat ns. paarikyytejä.
Minua ei myöskään haittaisi se viides matkustaja. Mutta näin se asia nyt vaan on.

Neekeri Helsinkiin?

Tilaus oli klo 4 sen suurimman yöravintolan eteen. Manasin mielessäni ajaessani paikalle. Katu oli mustanaan ihmisiä ja pysäytin auton sinne sekaan. Normaalisti kyseisessä paikassa tulisi noin sata ihmistä kyselemään olenko vapaa mutta nyt yllättäen ei. Odottelin hetken ja olin jo lähdössä pois kun ovi aukesi. Yönmusta tummaihoinen kysyi vienkö Helsinkiin. Sanoin imperialistien kielellä ettei onnistu. Ajoa oli tiedossa riittämiin ja jotenkin ei sytyttänyt idea epäilyttävän näköisen tyypin kanssa lähtemisestä maantiereissulle. Ja se epäilyttävyys ei liittynyt ihonväriin...

Olin näkevinäni saman tyypin vielä myöhemmin hengailemassa bussipysäkkien luona eli ilmeisesti halu/tarve päästä Helsinkiin ei joko ollut onnistunut tai oli rauennut.

tiistaina, kesäkuuta 10, 2008

Ekaa kertaa vuoro kesken melkein alussa

Kävi tuossa vähän aikaa sitten niin että piti lopettaa vuoro melkein heti alkuunsa. Muutaman kyydin ajoin mutta sitten alkoi tuntua että täytyy pitää tauko kotona ja katsoa missä mennään.

Niin siinä sitten kävi että en pystynyt jatkamaan töitä vaan kävin parin vatsantyhjennyksen jälkeen laittamassa autosta vermeet kiinni ja vuoro oli siinä sillä kertaa.

Ei nimittäin taitaisi oikein toimia että taksissa olisi kuski se jolla on paha olo ja joka saattaisi joutua oksentamaan kesken kyydin...

torstaina, toukokuuta 01, 2008

Melkein tippiä, osa 2.

Mies ojensi minulle 10 euron setelin kun matkaa baariin nurkan taakse oli enää vain noin sata metriä. Mittarissa oli silloin 8,80. Hän sanoi erittäin selvästi, niin ettei asiasta jäänyt mitään epäselvää, että tuossa on sulle kymppi ja loput saat pitää.

Noh, kun päästiin baarin eteen niin eikös tyyppi sanonut että "annappas sittenkin euro takasin." Totesin että sepäs kiva kun kerran jo selvästi lupasit sen minulle. Antaahan se piti vaikka sanoin kyllä että jopas aika hölmön tempun teit!

Mies oli siis matkaan ihan tyytyväinen ja halusi antaa tippiä. Rupesi kai vaan huimaamaan valtaisa summa minkä erehtyi minulle ensin antamaan. Se piti sitten pyytää takaisin...

U S K O M A T O N

J U R P O ! ! !