Parivaljakko vääntäytyi kyytiin baarista käytyään ensin viereisellä pankkiautomaatilla. Matka oli naapurikunnan pikkubaariin kun kerran oli kutsuttu pikkujouluihin. Koko matkan etupenkillä istunut isä keskusteli poikansa kanssa kääntyneenä puoliksi taaksepäin. Siis tasan kohti minun oikeaa korvaani. Keskustelu oli hänen osaltaan oikeasti huutamista. Ei vihaisena vaan sellaista känniläisen huutoa.
Yritin melko suoraankin sanoa että lopettaisi huutamisen korvaani. Ei tajunnut. Matkalla antoi 50 e rahan ja sanoi että tuolla varmaan pääsee, tuliko kaupat? Minä hyväksyin diilin. Perillä mittarissa oli 44,50 ja hän totesi että rahaa tuleekin takaisin... en viitsinyt enää siitä tapella. Vaikka pojankin puheista piti olla selvä että 50 e on minun niin silti se unohtui. Pääasia että kyyti tuli maksettua ja pääsin heistä eroon. Hyvä keikka tietysti muuten jos ei huutoa korvaan lasketa.
Lisäys:
Unohtui että "hanaa" olisi pitänyt koko ajan lisätä. Ajoin ihan tahallani rajoitusten mukaan. Vaikka korva alkoi jo mennä lukkoon huutamisesta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti