Vein viime yönä porukan surullisen kuuluisan naapurikunnan takakylille jakaen. Olihan siinä lievää ylikuormaakin mutta yksi miehistä ilmoitti olevansa se säälittävä tapaus jonka saa ottaa kyytiin yli luvallisen määrän.
Eli minulle annettiin ensin 20 e, sitten seuraavalta tuli 50 e. Rahaa oli siis kasassa 70 e ja mittarissa kyydin päättyessä reilut 40 e. Sanoin lopuille autossa olijoille että saattekin rahaa takaisin mutta ei kuulemma tarvinnut antaa, loput on minulle...
Well, enhän toki taaskaan ollut niin hölmö etten olisi huolinut. Siis isot kiitokset ja hyvää yötä!
Ihan hyvä lopetus yövuorolle...
sunnuntaina, tammikuuta 28, 2007
Varattu mikä varattu
Odotin tuttujani suositun ravintolan oven lähistöllä. He soittivat minut hakemaan ja koska he ovat ihmisiä jotka haluan hakea niin siinä sitten olin.
Miksi joillekin on niin vaikeaa tajuta että tien reunassa odottava taksi voi todellakin olla varattu? Eräskin naisihminen kävi ainakin kaksi kertaa samalla asialla, siis pyrkimässä kyytiin. Ei mahtunut kaaliin että ei onnistu...
Jos olisin ollut vapaa niin kyllä kai olisin ottanut heti ensimmäiset kysyjät autoon!
Miksi joillekin on niin vaikeaa tajuta että tien reunassa odottava taksi voi todellakin olla varattu? Eräskin naisihminen kävi ainakin kaksi kertaa samalla asialla, siis pyrkimässä kyytiin. Ei mahtunut kaaliin että ei onnistu...
Jos olisin ollut vapaa niin kyllä kai olisin ottanut heti ensimmäiset kysyjät autoon!
perjantaina, tammikuuta 26, 2007
Pokkapeliä ja pitkiä matkoja
Joskus joillakin asiakkailla on mielestään hyvä idea kehottaa kuskia ajamaan vaikkapa Tampereelle, Helsinkiin, Turkuun tai muualle kauas ihan vaan kokeillakseen kuskin reaktioita.
Kyllä sen melkein aina haistaa että kyseessä on vain koe. Siispä sanon vaan että selvä, ja suuntaan moottoritietä kohti. Joskus suunta on myös se oikeasti oikea ja asiakas ei heti sano mitään, mutta kyllä sitten kun ratkaiseva risteys lähestyy niin tulee se oikea osoite... Toisinaan vitsi kuolee jo siihen etten hötkyile yhtään tai se risteys on melkein heti.
Jos isot ihmiset siis haluavat leikkiä niin minun pokkani kyllä riittää jonkinmoiseen matkaan kohti sitä kaukaista kohdetta. Mittari käy ja asiakas maksaa.
Niinkin on käynyt että joku promillerohmu keksii lähteä katsomaan "hyvää kaveriaan" jossakin kaukana oikeasti, mutta onneksi järjen pilkahdus useimmiten ehtii väliin. Tarkoitan siis että kello on jotain 4 aamulla, minuakin väsyttää ja edes kaverin puhelinnumeroa ei ole. Saati sitten se että asiakkaan maksukyky ei ehkä vaikuta kovin vahvalta.
On myös oikeasti lähdetty ja rahaa on löytynyt. Helppohan se on ajella kun asiakas nukahtaa melkein varmasti eikä selitä tyhjänpäiväisiä. Kunhan itse vaan pysyy hereillä. Siihen tosin voi auttaa se tyhjänpäiväinenkin keskustelu.
Olen kyllä jättänyt lähtemättäkin väsymyksen tai muun oman syyn takia. Silloin asiakas on joko päätynyt paikalliseen osoitteeseen tai jatkanut toisella autolla.
Kyllä sen melkein aina haistaa että kyseessä on vain koe. Siispä sanon vaan että selvä, ja suuntaan moottoritietä kohti. Joskus suunta on myös se oikeasti oikea ja asiakas ei heti sano mitään, mutta kyllä sitten kun ratkaiseva risteys lähestyy niin tulee se oikea osoite... Toisinaan vitsi kuolee jo siihen etten hötkyile yhtään tai se risteys on melkein heti.
Jos isot ihmiset siis haluavat leikkiä niin minun pokkani kyllä riittää jonkinmoiseen matkaan kohti sitä kaukaista kohdetta. Mittari käy ja asiakas maksaa.
Niinkin on käynyt että joku promillerohmu keksii lähteä katsomaan "hyvää kaveriaan" jossakin kaukana oikeasti, mutta onneksi järjen pilkahdus useimmiten ehtii väliin. Tarkoitan siis että kello on jotain 4 aamulla, minuakin väsyttää ja edes kaverin puhelinnumeroa ei ole. Saati sitten se että asiakkaan maksukyky ei ehkä vaikuta kovin vahvalta.
On myös oikeasti lähdetty ja rahaa on löytynyt. Helppohan se on ajella kun asiakas nukahtaa melkein varmasti eikä selitä tyhjänpäiväisiä. Kunhan itse vaan pysyy hereillä. Siihen tosin voi auttaa se tyhjänpäiväinenkin keskustelu.
Olen kyllä jättänyt lähtemättäkin väsymyksen tai muun oman syyn takia. Silloin asiakas on joko päätynyt paikalliseen osoitteeseen tai jatkanut toisella autolla.
maanantaina, tammikuuta 22, 2007
Kesäaamun muisto
Tamperelainen kollega muisteli kesäöitä.
Minullekin tuli mieleen kuinka vein joskus asiakkaan kesäaamuna maaseudulle.
Asiakkaan poistuessa autosta alkoi hillitön kukon kiekuminen. Ihan perinteistä kukkokiekuuta se veteli antaumuksella. Kello oli kai jotain 04 mutta kukon mielestä juuri silloin tuli aika herättää kaikki, päivä oli alkanut.
Sitä olen aina ihmetellyt kuinka ne elikot tosiaan tekevät sen joka hemmetin aamu, mikä ne siihen pakottaa. Onneksi ei meidän nurkilla sitä ääntä kuulu...
Minullekin tuli mieleen kuinka vein joskus asiakkaan kesäaamuna maaseudulle.
Asiakkaan poistuessa autosta alkoi hillitön kukon kiekuminen. Ihan perinteistä kukkokiekuuta se veteli antaumuksella. Kello oli kai jotain 04 mutta kukon mielestä juuri silloin tuli aika herättää kaikki, päivä oli alkanut.
Sitä olen aina ihmetellyt kuinka ne elikot tosiaan tekevät sen joka hemmetin aamu, mikä ne siihen pakottaa. Onneksi ei meidän nurkilla sitä ääntä kuulu...
Näitä ei jaksaisi
Jo ajaessani kohti tyhjää taksiasemaa näen sen välittömässä läheisyydessä ylijuopuneen hepun ja sadattelin jo mielessäni että kohtahan tuo tietysti hoippuu mun kyytiin.
Ja eipä siinä kauan mennyt kun sameat aivot tajusivat taksin saapuneen paikalle. Kuskin ikkunan taakse kysymään kyytiä ja sitten sisään autoon.
Pelkääjän paikalle ehdittyään hän ei kuitenkaan osannut sanoa mihin on menossa. "Vie mut johonkin...". Samalla hän ehti nukahtaa muutamaan kertaan, heräsi sentään aina.
Ei siitä mitään tullut, sanoin että mene ulos. Ehti hän vielä yrittää asemalle saapuneen toisenkin auton kyytiin mutta ei näköjään tullut kauppoja heillekään. Minne lie lähti laahustamaan paikalta.
Pian kuittasin sitten datalta kyydin joka olikin luokkaa 50 e, sopi hyvin siihen hetkeen kaikin puolin.
Ja eipä siinä kauan mennyt kun sameat aivot tajusivat taksin saapuneen paikalle. Kuskin ikkunan taakse kysymään kyytiä ja sitten sisään autoon.
Pelkääjän paikalle ehdittyään hän ei kuitenkaan osannut sanoa mihin on menossa. "Vie mut johonkin...". Samalla hän ehti nukahtaa muutamaan kertaan, heräsi sentään aina.
Ei siitä mitään tullut, sanoin että mene ulos. Ehti hän vielä yrittää asemalle saapuneen toisenkin auton kyytiin mutta ei näköjään tullut kauppoja heillekään. Minne lie lähti laahustamaan paikalta.
Pian kuittasin sitten datalta kyydin joka olikin luokkaa 50 e, sopi hyvin siihen hetkeen kaikin puolin.
keskiviikkona, tammikuuta 17, 2007
Avasin kommentit myös nimettömille
Siis jatkossa (ainakin toistaiseksi) kirjoituksiani voi kommentoida olematta rekisteröitynyt.
Käyn blogillani kyllä melko usein eli poistan mahdolliset asiattomuudet aika pian. Ja jos niitä tulee liikaa niin palataan entiseen.
Kokeillaan nyt näin. Katsotaan miten käy...
Käyn blogillani kyllä melko usein eli poistan mahdolliset asiattomuudet aika pian. Ja jos niitä tulee liikaa niin palataan entiseen.
Kokeillaan nyt näin. Katsotaan miten käy...
sunnuntaina, tammikuuta 14, 2007
Mitä seuraa kun asiakas oksentaa taksiin...
Ei niin mukava muisto viime talvelta:
Otin keskustasta kyytiin ihan kunnollisen ja siistin näköisen kolme-nelikymppisen miehen. Osoite oli selvä naapurikunnan puolelta ja eikun matkaan. Paha olo kuitenkin yllätti matkalla mutta asiakas ei joko tajunnut tai ehtinyt pyytää ajoissa pysäyttämään.
Kun sain viime sekunnin varoituksen en enää ehtinyt edes aukaista pelkääjän ikkunaa jotta satsi olisi edes osin saatu siitä ulos, olettaen että asiakas olisi tajunnut kumartua ikkunan suuntaan. Auton kylki on paljon helpompi huuhdella puhtaaksi kuin sisäpesu.
Niinpä auto oli AIVAN OKSENNUKSESSA pelkääjän alueelta. Ainoa hyvä juttu oli että soossia ei lentänyt kojelaudan päälle josta sitä olisi valunut kivasti ilmakanaviin mistä kuulemma haisee vielä vuosien päästäkin.
Pikaisen hätäsiivouksen jälkeen soitin isännälle joka asui sopivasti matkan varrella ja kävimme neuvottelemassa vähän rahapolitiikasta. Sitten vein asiakkaan kotiin. Hän maksoi kyydin, lisäksi sotkemisesta sen mitä oli käteistä jäljellä ja kortilla vielä 50 euron nosto...
Ei siitä tullut kuitenkaan mitään hirmu summaa, olisi pitänyt ottaa enemmän seurauksiin nähden. Asiakas oli kyllä pahoillaan ja ei hänelle voinut suuttua mutta kyllä ketutti sillä sen jälkeen ajoin takaisin isännälle jossa me kaksi miestä siivosimme autoa tunnin, siis yhteensä 2 työtuntia. Saimme auton yllättävän hyvin kuntoon ja pystyin jatkamaan vuoroa (lauantai-ilta). Seuraavana päivänä isäntä oli vielä siivonnut autoa lisää 4 tuntia saadakseen kaikista raoista sotkun pois.
Siis siivousta yhteensä 6 tuntia, auto pois ajosta yli tunnin parhaaseen aikaan ja riemu toisen ihmisen oksennuksen siivoamisesta...
Tämän jälkeen autossa on ollut aina muovipussi helposti saatavilla jos yhtään tuntuu että sitä saatetaan tarvita. Ja kyllä olen sen joillekin asiakkaille ojentanut. Ei kuitenkaan ole tarvittu. Ehkä juuri siksi kun se on ollut siinä sylissä valmiina. Samapa tuo, parempi niin.
Varmaan jokaiseen tämän maan taksiin on oksennettu vähintään kerran ennenkuin auto päätyy siiviilikäyttöön. Ei tämä minullekaan ensimmäinen kerta ollut, mutta pahin sotku tähän asti. Oma lukunsa ovat tietysti alleensa kusevat, sotku on helpompi mutta taas pestään penkkiä.
Nahkaverhoilu on näissä tapauksissa helpompi. Se ei ime nestettä sisäänsä kovin nopeasti, joten siivous on yleensä helpompaa. Itse asiassa ajamassani autossa pitäisi olla tilauksen mukaan nahkapenkit, ne vain olivat matkalla tehtaalta vaihtuneet tavallisiin...
Edellinen oli sekin samaan kuntaan suuntautunut matka, eri autolla kyllä. En vaan valitettavasti huomannut mitään ennenkuin asiakkaat olivat jo poistuneet takapenkiltä. Silloin selvittiin "vain" takapenkin puolikkaan istuinosan pesulla. Se oli onneksi farmariautosta helppo irroittaa.
Tämä asia kuuluu tietyllä tavalla ammattiin, mutta aina ei osaa arvata riskitapauksia etukäteen. Ja siitä seuraa noita yllätyksiä jne.
Ääripäänä olen nähnyt sellaisenkin tosi sissin joka on kylmän rauhallisesti oksentanut paitansa sisään taksimatkan aikana. Kai se on kivempi siivota itsensä kuin sotkea taksi ja vastata seurauksista. Minusta ainakin se on parempi vaihtoehto.
Otin keskustasta kyytiin ihan kunnollisen ja siistin näköisen kolme-nelikymppisen miehen. Osoite oli selvä naapurikunnan puolelta ja eikun matkaan. Paha olo kuitenkin yllätti matkalla mutta asiakas ei joko tajunnut tai ehtinyt pyytää ajoissa pysäyttämään.
Kun sain viime sekunnin varoituksen en enää ehtinyt edes aukaista pelkääjän ikkunaa jotta satsi olisi edes osin saatu siitä ulos, olettaen että asiakas olisi tajunnut kumartua ikkunan suuntaan. Auton kylki on paljon helpompi huuhdella puhtaaksi kuin sisäpesu.
Niinpä auto oli AIVAN OKSENNUKSESSA pelkääjän alueelta. Ainoa hyvä juttu oli että soossia ei lentänyt kojelaudan päälle josta sitä olisi valunut kivasti ilmakanaviin mistä kuulemma haisee vielä vuosien päästäkin.
Pikaisen hätäsiivouksen jälkeen soitin isännälle joka asui sopivasti matkan varrella ja kävimme neuvottelemassa vähän rahapolitiikasta. Sitten vein asiakkaan kotiin. Hän maksoi kyydin, lisäksi sotkemisesta sen mitä oli käteistä jäljellä ja kortilla vielä 50 euron nosto...
Ei siitä tullut kuitenkaan mitään hirmu summaa, olisi pitänyt ottaa enemmän seurauksiin nähden. Asiakas oli kyllä pahoillaan ja ei hänelle voinut suuttua mutta kyllä ketutti sillä sen jälkeen ajoin takaisin isännälle jossa me kaksi miestä siivosimme autoa tunnin, siis yhteensä 2 työtuntia. Saimme auton yllättävän hyvin kuntoon ja pystyin jatkamaan vuoroa (lauantai-ilta). Seuraavana päivänä isäntä oli vielä siivonnut autoa lisää 4 tuntia saadakseen kaikista raoista sotkun pois.
Siis siivousta yhteensä 6 tuntia, auto pois ajosta yli tunnin parhaaseen aikaan ja riemu toisen ihmisen oksennuksen siivoamisesta...
Tämän jälkeen autossa on ollut aina muovipussi helposti saatavilla jos yhtään tuntuu että sitä saatetaan tarvita. Ja kyllä olen sen joillekin asiakkaille ojentanut. Ei kuitenkaan ole tarvittu. Ehkä juuri siksi kun se on ollut siinä sylissä valmiina. Samapa tuo, parempi niin.
Varmaan jokaiseen tämän maan taksiin on oksennettu vähintään kerran ennenkuin auto päätyy siiviilikäyttöön. Ei tämä minullekaan ensimmäinen kerta ollut, mutta pahin sotku tähän asti. Oma lukunsa ovat tietysti alleensa kusevat, sotku on helpompi mutta taas pestään penkkiä.
Nahkaverhoilu on näissä tapauksissa helpompi. Se ei ime nestettä sisäänsä kovin nopeasti, joten siivous on yleensä helpompaa. Itse asiassa ajamassani autossa pitäisi olla tilauksen mukaan nahkapenkit, ne vain olivat matkalla tehtaalta vaihtuneet tavallisiin...
Edellinen oli sekin samaan kuntaan suuntautunut matka, eri autolla kyllä. En vaan valitettavasti huomannut mitään ennenkuin asiakkaat olivat jo poistuneet takapenkiltä. Silloin selvittiin "vain" takapenkin puolikkaan istuinosan pesulla. Se oli onneksi farmariautosta helppo irroittaa.
Tämä asia kuuluu tietyllä tavalla ammattiin, mutta aina ei osaa arvata riskitapauksia etukäteen. Ja siitä seuraa noita yllätyksiä jne.
Ääripäänä olen nähnyt sellaisenkin tosi sissin joka on kylmän rauhallisesti oksentanut paitansa sisään taksimatkan aikana. Kai se on kivempi siivota itsensä kuin sotkea taksi ja vastata seurauksista. Minusta ainakin se on parempi vaihtoehto.
tiistaina, tammikuuta 09, 2007
Helsingin vessat
Tämä liittyy aikoihini edustustaksin kuljettajana.
Olen viettänyt tunteja ja taas tunteja odotellen asiakkaita milloin missäkin Helsingin iltaelämän keskeisten paikkojen läheisyydessä. Mitäpä siinä muutakaan voi tehdä kuin odottaa, syödä ja juoda jotain, lueskella jne.
Joka tapauksessa (ainakin) kusihätä tulee jossain vaiheessa varmasti.
Niinpä olen "päässyt" vertailemaan hienojen rakennusten wc-tiloja oopperatalosta eri hotelleihin ja muihin edustustiloihin.
Aika hienoja ovat, löytyy marmoria ja muita kivilajeja, jalopuuta sekä muita arvokkaita materiaaleja.
Helpotus on kyllä aina vain ihan yhtä hyvä kuin huoltiksen vessassa. Onhan ne silti siistejä tiloja.
Olen viettänyt tunteja ja taas tunteja odotellen asiakkaita milloin missäkin Helsingin iltaelämän keskeisten paikkojen läheisyydessä. Mitäpä siinä muutakaan voi tehdä kuin odottaa, syödä ja juoda jotain, lueskella jne.
Joka tapauksessa (ainakin) kusihätä tulee jossain vaiheessa varmasti.
Niinpä olen "päässyt" vertailemaan hienojen rakennusten wc-tiloja oopperatalosta eri hotelleihin ja muihin edustustiloihin.
Aika hienoja ovat, löytyy marmoria ja muita kivilajeja, jalopuuta sekä muita arvokkaita materiaaleja.
Helpotus on kyllä aina vain ihan yhtä hyvä kuin huoltiksen vessassa. Onhan ne silti siistejä tiloja.
sunnuntaina, tammikuuta 07, 2007
Venäjänkielen opetusta
Ihan supisuomalaiset asiakkaat halusivat viime yönä opettaa minulle pari tärkeää asiaa venäjäksi.
Ok, ajattelin, ehkäpä jotain hyödyllistä...
Lauseet olivat kuinka kehottaa naiselle "ota suihin" ja "mennään naimaan"!
Olisi taas pitänyt arvata mitä oli tulossa. Eipä sen puoleen, en niitä edes enää muista. Rollon yöstä voisi ehkä kysyä jos kiinnostaa.
Ok, ajattelin, ehkäpä jotain hyödyllistä...
Lauseet olivat kuinka kehottaa naiselle "ota suihin" ja "mennään naimaan"!
Olisi taas pitänyt arvata mitä oli tulossa. Eipä sen puoleen, en niitä edes enää muista. Rollon yöstä voisi ehkä kysyä jos kiinnostaa.
torstaina, tammikuuta 04, 2007
Mustalaisia, osa 2
Viime aikoina ovat jostain syystä kaksi eri kertaa tulleet mustalaiset kysymään minulta taksiasemalla, että saisiko soittaa minun puhelimellani kun heiltä on puheaika loppu...
Seuraa yleistyksiä:
1) kaikilla mustalaisilla on prepaid-liittymät (kuinkas muutenkaan...)
2) taksikuskit ovat käveleviä tai autoilevia puhelinkioskeja heitä varten
3) mustalaiset voisivat huolehtia että puheaikaa riittää silloin kun tarve on
Ekalla kerralla oli kuulemma auto hajonnut, kaksi miestä käveli luokseni. Ihmeekseni annoin soittaa, sain kyllä maksun.
Toisella kerralla oli jokin uskonnollinen (mikä lie helluntalaisten tms.) uudenvuodentilaisuus hukassa. Kun en tiennyt missä tapahtuma on, niin jo olisi pitänyt taas puhelinta lainata. En lainannut, suljin ikkunan. Nainen ajoi pois autollaan.
Seuraa yleistyksiä:
1) kaikilla mustalaisilla on prepaid-liittymät (kuinkas muutenkaan...)
2) taksikuskit ovat käveleviä tai autoilevia puhelinkioskeja heitä varten
3) mustalaiset voisivat huolehtia että puheaikaa riittää silloin kun tarve on
Ekalla kerralla oli kuulemma auto hajonnut, kaksi miestä käveli luokseni. Ihmeekseni annoin soittaa, sain kyllä maksun.
Toisella kerralla oli jokin uskonnollinen (mikä lie helluntalaisten tms.) uudenvuodentilaisuus hukassa. Kun en tiennyt missä tapahtuma on, niin jo olisi pitänyt taas puhelinta lainata. En lainannut, suljin ikkunan. Nainen ajoi pois autollaan.
tiistaina, tammikuuta 02, 2007
Mummoja on kiva kyyditä
En nyt syksyn jälkeen ole ajanut päivävuoroja jolloin mummoja liikkuu ja käy hyvin taksiin. Mutta mielestäni heidän kuskaamisensa on todella tarpeellista ja virkistävää vaihtelua yönkulkijoiden kuljettamisen lomassa. (Pitäisiköhän kysyä paria päivävuoroa...)
Milloin mennään palvelutalosta ihan vaan asioille tai kauppaan, toisinaan erityisesti viikonloppuina matka vie hautausmaille tai kirkkoon. Joskus käydään sairaaloissa katsomassa viimeisillään olevaa ystävää tai omaa miestä.
Yhteistä kaikille on että en muista milloin kyydissä olisi ollut yhtään mitenkään hankalaa mummelia! Joskus he ovat puheliaampia, joskus kivut tms. vaivaavat, mutta aina he ovat ystävällisiä kuskille ja heitä on ilo palvella. Rollaattori sujahtaa kevyesti ostoskassien kanssa peräkonttiin ja heille on todella ilo avata ovet ja auttaa muutenkin.
Joskus nämä kunnioitettavat vanhukset asuvat vielä jopa yksin omakotitaloissaan. Useinkaan heidän taloissaan ei ole kaikkia hienouksia mitä nykyisin. Jopa ulkohuussi ja veden kanto kaivolta ovat joillekin arkielämää. Samoin lämmitys voi tapahtua puuta polttamalla.
On myös hauska kuunnella kuinka heiltä riittää mielenkiintoa tutustua tietokoneisiin, internettiin ja kännyköihin jne. Myös tarinat menneiltä vuosilta ovat usein niin mielenkiintoisia että joskus melkein harmittaa että kyyti jo loppuu.
Milloin mennään palvelutalosta ihan vaan asioille tai kauppaan, toisinaan erityisesti viikonloppuina matka vie hautausmaille tai kirkkoon. Joskus käydään sairaaloissa katsomassa viimeisillään olevaa ystävää tai omaa miestä.
Yhteistä kaikille on että en muista milloin kyydissä olisi ollut yhtään mitenkään hankalaa mummelia! Joskus he ovat puheliaampia, joskus kivut tms. vaivaavat, mutta aina he ovat ystävällisiä kuskille ja heitä on ilo palvella. Rollaattori sujahtaa kevyesti ostoskassien kanssa peräkonttiin ja heille on todella ilo avata ovet ja auttaa muutenkin.
Joskus nämä kunnioitettavat vanhukset asuvat vielä jopa yksin omakotitaloissaan. Useinkaan heidän taloissaan ei ole kaikkia hienouksia mitä nykyisin. Jopa ulkohuussi ja veden kanto kaivolta ovat joillekin arkielämää. Samoin lämmitys voi tapahtua puuta polttamalla.
On myös hauska kuunnella kuinka heiltä riittää mielenkiintoa tutustua tietokoneisiin, internettiin ja kännyköihin jne. Myös tarinat menneiltä vuosilta ovat usein niin mielenkiintoisia että joskus melkein harmittaa että kyyti jo loppuu.
maanantaina, tammikuuta 01, 2007
Vielä yksi kyyti
Lopettelin jo viime yön vuoroa, eli ajoin kotia kohti. Data kuitenkin tarjosi läheltä kyytiä jonka tietysti kävin noutamassa.
Asiakkaat kyytiin ja suunnaksi vaikkapa Eläintie 17. -Selvä. Käännyn risteyksestä kohti melko lähellä sijaitsevaa osoitetta. Silloin takapenkillä syntyy eloa että piti mennä naapurikuntaan samannimiselle tielle. Ei voinut sitä kertoa silloinkaan kun päämäärän saatuani vielä ikäänkuin varmistin että "sehän onkin siellä sun täällä, aika lähellä."
Ok, tiesin myös sen naapurikunnan samannimisen tien. Sinne siis. Perillä huomautetaan että ajoin ensin harhaan, siis hintaa pitää tiputtaa...
En jaksanut alkaa kinaamaan, tiputin 50 senttiä hinnasta koska turhaa ajoa tuli ehkä 200 metriä. Korkeintaan tuon verran mittarissa oli "liikaa". Minusta se ei ollut minun syyni mutta ei tuollaiseen elämä kaadu.
Asiakas kai odotti isompaa hyvitystä, koska mainitsi että "hyvin sä vedät".
Toivotin hyvää uutta vuotta ja oven sulkeuduttu jatkoin muutamalla muulla sanalla.
Siispä jos astut taksiin eri kaupungissa/kunnassa kuin mihin olet menossa niin oma etusi on mainita määränpää tarkemmin.
Kuski olettaa tietenkin ilman eri ohjetta että ajetaan paikalliseen samannimiseen osoitteeseen.
Asiakkaat kyytiin ja suunnaksi vaikkapa Eläintie 17. -Selvä. Käännyn risteyksestä kohti melko lähellä sijaitsevaa osoitetta. Silloin takapenkillä syntyy eloa että piti mennä naapurikuntaan samannimiselle tielle. Ei voinut sitä kertoa silloinkaan kun päämäärän saatuani vielä ikäänkuin varmistin että "sehän onkin siellä sun täällä, aika lähellä."
Ok, tiesin myös sen naapurikunnan samannimisen tien. Sinne siis. Perillä huomautetaan että ajoin ensin harhaan, siis hintaa pitää tiputtaa...
En jaksanut alkaa kinaamaan, tiputin 50 senttiä hinnasta koska turhaa ajoa tuli ehkä 200 metriä. Korkeintaan tuon verran mittarissa oli "liikaa". Minusta se ei ollut minun syyni mutta ei tuollaiseen elämä kaadu.
Asiakas kai odotti isompaa hyvitystä, koska mainitsi että "hyvin sä vedät".
Toivotin hyvää uutta vuotta ja oven sulkeuduttu jatkoin muutamalla muulla sanalla.
Siispä jos astut taksiin eri kaupungissa/kunnassa kuin mihin olet menossa niin oma etusi on mainita määränpää tarkemmin.
Kuski olettaa tietenkin ilman eri ohjetta että ajetaan paikalliseen samannimiseen osoitteeseen.
Uudenvuodenbileitä
"Bileitä on pidetty koulussa ja kotona..."
Uudenvuoden yö eroaa sillä tavalla pe tai la öistä taksin kannalta että juhlinta ei keskity yksinomaan keskustan ravintoloihin.
Ihmisillä on paljon kotibileitä. Niihin sitten tilataan takseja pitkin yötä. Hyvä juttu, koska kyytejä saa koko kaupungin alueelta eikä aina tarvitse korventaa laikka punaisena kohti keskusta-aluetta.
Mutta mutta... olisipa ihmisillä talonsa kunnolla merkittyjä niin että numerot olisivat selvästi näkyviä ja mieluiten valaistuja!
Normaalina yönä se talo missä on valot on usein kyydin osoite mutta kun esim. uutenavuotena melkein joka talossa on valoja aamuun saakka niin tässä lumettomassa pimeydessä on kiva arvailla oikeaa taloa. Ei sitä aina jaksaisi laskea kadun ensimmäisestä talosta 1,3,5, jne...
Hyvää uutta vuotta kuitenkin kaikille!!!
Uudenvuoden yö eroaa sillä tavalla pe tai la öistä taksin kannalta että juhlinta ei keskity yksinomaan keskustan ravintoloihin.
Ihmisillä on paljon kotibileitä. Niihin sitten tilataan takseja pitkin yötä. Hyvä juttu, koska kyytejä saa koko kaupungin alueelta eikä aina tarvitse korventaa laikka punaisena kohti keskusta-aluetta.
Mutta mutta... olisipa ihmisillä talonsa kunnolla merkittyjä niin että numerot olisivat selvästi näkyviä ja mieluiten valaistuja!
Normaalina yönä se talo missä on valot on usein kyydin osoite mutta kun esim. uutenavuotena melkein joka talossa on valoja aamuun saakka niin tässä lumettomassa pimeydessä on kiva arvailla oikeaa taloa. Ei sitä aina jaksaisi laskea kadun ensimmäisestä talosta 1,3,5, jne...
Hyvää uutta vuotta kuitenkin kaikille!!!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
