tiistaina, toukokuuta 29, 2007

Pikkuhousut hukassa

Menin osoitteeseen ja terassilla näkyi vuoroin mies ja vuoroin nainen meuhkaamassa jotain mikä ei auton sisälle kuulunut.

Koska minulle huidottiin että olisi asiaa, menin ulos ja selvitin tilannetta. Ongelmaksi osoittautui kadonneet pikkuhousut...
Naisella oli kyllä muuten vaatteet päällä mutta "nuo olivat pöllineet hänen pikkuhousunsa".

Tilanne eteni niin että ei sieltä kukaan ollut lähdössä ja niinpä poistuin. Olin kyydin saadessani ihan nurkan takana, mutta tarkka osoite oli hiukan epäselvä. En siksi edes ollut vielä laittanut mittaria päälle. Ei siis tarvinnut tehdä hutkukuittia vaan muuten mittari ja data takaisin vapaatilaan vaan. Näillä sankareilla ei riittänyt kiinnostusta ns. lähtömaksun kuittaamiseen tilanteen ollessa kuumimmillaan, joten en alkanut siitä kinaamaan. Jätin heidät selvittämään ongelmaansa.

Mitä oli tapahtunut ennen tuota tilannetta, jäi arvoitukseksi, mutta näköjään kaikenlaista "pääsee" taksikuski yöllä näkemään. Se tuli ainakin taas todistettua.

sunnuntaina, toukokuuta 27, 2007

Pullon kallistelua

"Ei niin korkeatasoisesta" juottolasta sain kyytiini porukan jonka yksi jäsen istui melkein täyden kaljapullon kanssa etupenkille. Annoin luvan jos pullo pysyisi varmasti pystyssä ja hän joisi sen pian tyhjäksi. Olin jo vähän huolestunut miehen hataran liikkumisen takia.

Ei tuntunut matkan aikana olut maistuvan ja käden kontrolli heikkeni ja niinpä pullo kallistui jo uhkaavasti kohti penkkiä. Sanoin että pidä se pullo kunnolla ylöspäin. Mussun mussun ja ei se kaadu yms. sönkötystä. Minä sitten että jos tässä on ongelma niin voit jatkaa kävellen. Herra tietysti sai siitä kierroksia ja halusi pois autosta pari sataa metriä ennen määränpäätä. Se sopi minulle oikein hyvin, pysäytin auton.

Vein loput porukasta perille eikä kukaan heistä valittanut kaverin puolesta. Kiittelivät vaan kyydistä. Tajusivat kai homman ytimen. Pitänee tiukentaa juomiskontrollia taksissa. Ehkä olen vähän liian helposti antanut ottaa niitä pulloja mukaan. Kaljat penkillä kun haisevat niin "kivasti" ja pitkään...

tiistaina, toukokuuta 22, 2007

Kättelijöistä

Nainen ratissa kirjoitti fyysisestä koskemattomuudesta. Onhan sitä kaikenlaisia lääppijöitä. Ehkä olen sen verran iso ja ruma karju ettei niitä riesaksi asti silti ole. Aiheesta tuli kuitenkin mieleeni ihmiset jotka välttämättä haluavat kätellä kuskia kyydin lopuksi.

Tarkoitus on varmaan hyvä, eli ikäänkuin kiittää hyvästä kyydistä. Mutta ... ...

Useimmiten kättä tarjoava ihminen on jollain lailla epäsiisti, käynyt nähteni puskassa kusella, pyyhkinyt oksennusta kämmenselkään tai jotain muuta yhtä ihastuttavaa. Joskus käsissä on verta tai muuten vaan likaa.

Minun pitäisi sitten omilla käsilläni kaivaa nenää tai unihiekkaa, syödä eväitä tai käydä itse tarpeillani. Kivaa, jos on saanut kontaminaation asiakkaan mistä lie!

Eihän rahakaan niin puhdasta ole, sitä on kuitenkin pakko käsitellä. Olen kyllä loukannut tai jopa suututtanut useamman asiakkaan kun en kovin helpolla kättele. Heidän on siis elettävä minun virheitteni kanssa. Ei voi mitään.

Ehkäpä pitäisi pitää aina mukana näitä puhdistavia käsipyyhkeitä. Niillä kädet tarvittaessa puhtoisiksi ja taas mennään...

lauantaina, toukokuuta 19, 2007

Idiootteja!

Nämä tyypit jotka siirtelevät ajotielle puistonpenkkejä, tietöiden aitoja yms.
Joskus eteen tulee parimetrinen karahka pystyssä keskellä pimeää ajoväylää pienessä tien reiässä. Erikokoisia kiviä, rikottuja pulloja, terassien kalustoa, polkupyöriä ja vaikka mitä löytyy öisiltä kaduilta.

Hemmetin vaarallista touhua! Jos niitä ei huomaa ajoissa, tulee vähintään kolhuja autoon ja jos väistää viime hetkellä mutta osuu johonkin muuhun, voi käydä ihan mitä tahansa.

Pitäisi laittaa nämä älykääpiöt itse siihen tielle makaamaan.

Smurffin laki

Tuli taas viime yönä todistettua että kun liikkeellä on kavereita jotka haluan kuskata tarpeen tullen, niin puhelimen soidessa olen tietysti mahdollisimman kaukana heistä.

Pientä odotusta siitä tulee mutta onneksi pakkaset ovat olleet maltillisia viime aikoina. Kiitos kärsivällisyydestä.

Kyllä tietysti joskus menee niinkin että pääsen ihan salamana ollessani vapaana aivan lähellä. Ennustamaan ei vaan pysty...

keskiviikkona, toukokuuta 02, 2007

Menihän se taas rutiinilla

Kuinkahan mones vappuyö tämä oli jonka olin taksissa, en edes viitsi yrittää laskea. Luultavasti olen ajoluvan saatuani tehnyt niistä jokaisen.

Lähtihän se hyvin käyntiin ja kyytejä tuli ympäri kaupunkia kun vappuna ihmisillä on paljon kotibileitä (sama uutenavuotena), eivätkä kaikki ajot keskity keskustan ravintoloiden tyhjentämiseen. Kassaa tuli hyvin niinkuin aina vappuna. On aivan sama mille viikonpäivälle vappu osuu, aina on ajoa.

Yö meni sillä lailla mukavasti että ei edes pahemmin väsyttänyt missään vaiheessa. Eikä kukaan sotkenut autoa, ollut maksukyvyttömänä liikkeellä tai muuta klassista. Which was nice.