Vielä vähän aikaa menee...

Uudesta työkalusta on jo näköhavainto autoliikkeen pihalta.

Peräkylien express

Viime viikonloppuöinä sain toimia toistuvasti jonkinlaisena takametsien asukkaitten kyyditsijänä.

Tuli vaan useampia yli 40 euron kyytejä milloin mihinkin suuntaan keskelle pimeintä korpea. Niin että lähimpään melkein-sivistykseenkin oli ajettava takaisin ensin parikymmentä kilometriä. Sieltä sitten vielä isompaa tietä takaisin kaupunkiin.

Ihan kivaakin vaihteeksi kaupunkinappien sijaan, mutta kelin ollessa liukas ei paluu (eikä meno) pimeällä ja mutkittelevalla kyläraitilla ole tosiaankaan nautintoa.

Jäähän noissa juoksu myös heikoksi kun ei tule uusia lähtömaksuja. Toisaalta kassan suhteen kyyti voi tietysti vastata jopa neljää kaupunkikeikkaa.

Ansaitsemisen suhteen lyhyttä kyytiä toisen perään olisi aina paras.

Työympäristömuutoksia tulossa

Uuden työkalun ajoontulopäivä on vahvistumassa. Odotan innolla, nimittäin muutoksia on luvassa...

Kaikilla on mielipide takseista

Se on hassu juttu että taksialasta on jokaisella jonkinlainen mielipide. Koski se sitten käytettäviä autoja, niiden riittävyyttä, hintoja tms.
Melko harvoja varmaan kiinnostaa onko suomessa tarpeeksi putkiliikkeitä, käyttävätkö he kupari- vai muoviputkea asennuksiin ja mikä on hintataso? (Tietysti jos asia on itselle sillä hetkellä ajankohtainen niin voi kiinnostaa paljonkin.)
Tai onkohan suomessa sopiva määrä leipomoita jotka käyttävät vehnäjauhoa enemmän tai vähemmän kuin ruisjauhoa ja onko leivästä saatava tuotto kuinka korkea?

Eli se minkälaisilla autoilla taksia ajetaan, mitä siitä tienaa ja miksi niitä autoja "ei koskaan ole riittävästi" puhuttavat kansaa aina vaan. Ja vahvat mielipiteet sitten mielletään tosiasioiksi.
Muut blogaajat ovat noita asioita analysoineet riittävästi. Sen sanon kuitenkin että hyviä pointteja ovat kirjoittaneet.

On se turhauttavaa

Siis kun jälleen kerta toisensa jälkeen (esim. viime yönä) käyn katsomassa osoitteita joihin auto on tilattu ja paikalta ei löydy ketään kyydin tarpeessa.
Aikaa oli mennyt kaikissa tapauksissa enintään puoli tuntia tilauksen ajasta eli kyydin olisi saanut nopeammin kuin tolpan jonosta!
Jos monille ajossa oleville autoille osuu noita edes yksi tai kaksi yössä niin yhteensä asiakkaat odottavat autoja ihan niiden takia useita tunteja lisää.
Eli jos vaikkapa 50 autolla menee hukkareissuihin 10 minuuttia yössä niin se on 500 minuuttia yhteensä pois sieltä jonon tyhjennyksestä... kelatkaa sitä ja PYSYKÄÄ SIELLÄ OSOITTEESSA omaksi eduksenne. Kiitos.

P.S. Tuo kymmenen minuuttia menee helposti jos ottaa ajan siitä risteyksestä josta mentäisiin tolpalle mutta käännytäänkin eri laidalla kaupunkia olevaan osoitteeseen ja sieltä sitten lopulta kuitenkin tolpalta kyytiä hakemaan.

Thai-hierontaa

Kaverit jäivät ravintolan eteen mutta yksi porukasta sanoi tulevansa käytyään ensin thai-hieronnassa.
Sanoi minulle että bordellejahan ne liikkeet ovat. Minä vastasin että eihän niin saa sanoa. Bordellitoiminta olisi laitonta ja eiväthän laittomat liikkeet saisi toimia...
Ajoimme näitä itämaisia palveluja tarjoavan liikkeen eteen aika myöhään illalla. Pimeältä näytti. Mies kuitenkin koputti oveen ja valmistautui vielä soittamaan ikkunassa olevaan numeroon. Ei tarvinnut, pian varsin tyypillisen thai-ulkonäön omaava nainen avasi oven ja viittilöi sisään.

Toivottavasti hieronta rentoutti jäykistyneet lihakset.

Voi perkele!

Saaketin pipopää-teini-bemarikuskit!!!

Jatkoa vihdoin:

"Ei mulla ainakaan yli 60 ollut vauhtia!"

Niin... paikalla 40 rajoitus ja vasemmalta...

Paluu vakiokuvioihin ja pohdintoja

Perjantaina palaan taas sen kaikkein tutuimman auton rattiin. On siinä ainakin tilaa enemmän.
Eihän tuo tosin voi ketään kiinnostaa, en ainakaan usko niin.

Välillä harmittaa kun voisi olla ihan hyviä juttuja kerrottavaksi mutta mahdollisuus asiakkaiden tunnistettavuuteen kasvaisi liikaa. Ympyrät kun ovat hiukan pienemmät kuin vaikkapa Helsingin tai Tampereen kollegoilla. Joistakin jutuista on täytynyt leikata paras terä pois samoista syistä. Olen hiukan sitäkin ihmetellyt ettei kukaan ole tullut vielä sanomaan epäilevänsä minua tämän kirjoittajaksi. Onhan tätä moskaa tänne jo kohta vuosi suollettu! Ehkäpä täällä päin kukaan alan ihminen ei näitä lue ja/tai sitten ketään evvk. Ihan hyvä näin.

Elämä on kovaa, sitten kuolee. Siinä primääritotuus...

Henkilötarkastus?

Paikallinen rikollinen osui kyytiini ollessaan lomalla valtion kuntoutuskodista. Hänellä ei ole asiaa moneen taksiin aiemman käytöksensä takia. Minulla ei ole aiemmin ollut hänen kanssaan ongelmia.

Ajettiin osoitteeseen. Jatkettiin kohti seuraavaa kohdetta. Matkalla mieli muuttui ja suunta myös. Perillä hän alkoi mussutuksen että hän ei maksa tuota ylimääräistä mutkaa. Sanoin että itsehän halusit ensin sinnepäin mennä. Pian minun oli hyväksyttävä tuo parilla eurolla alennettu hinta koska tiesin että hän lähtisi muuten maksamatta. Kertoi vittuilevansa minulle koska minä olin ensin vittuillut hänelle. Siis pyytänyt mittarihintaa. Nyt hän ei siis enää tule koskaan minunkaan kyytiini.
Yhytin siitä sitten läheltä sattumalta poliisipartion. Saatoin mainita heille että XXX oli liikenteessä ja kehui mukana olevan myös aseen. Luulen että lomalaisella ei ole lupaa sellaisen kantamiseen, eikä hänellä muutenkaan. Niin tai näin, ainakin partio lähti siihen suuntaan mihin tämän tyypin jätin. Jos he menivät paikalle ja tarkastivat tyypin ja ase löytyi niin lomakin varmaan loppui. Tai sitten häntä ainakin keljutti.

Kai joku lopulta lähti...

Tilaus tuli minulle, osoite lähellä mutta kyyti satojen km päähän. Ei kiitos enää siihen aikaan kun koko yön olin jo ollut ajossa. Siispä hylkäsin.

Sama kyyti tuli minullekin vielä ainakin kerran tai kaksi. Ja oli myös pomppinut edestakaisin autojen ja keskuksen välillä aika pitkään. Ei tuntunut "kelpaavan" kellekään. Alkuillasta sinne olisivat lähteneet varmaan kaikki. Ihan hyvän hintainen keikka.

Toivottavasti sen otti joku hiukan etuajassa aamuvuoroon tullut ja sai loistavan aloituksen päivälle. Yli puoli vuoroa siihen kyllä sitten menisikin. Ainakin lopettaessani itse töitä sitä ei enää ollut avoimissa tilauksissa. Joku siis lähti tai tilaaja kyllästyi.

Äässssannnns sösönnönhhhh

Sze ynnnh äääh ögh äbänämät tt erg sssssinnnneee ssunn ttääähnnne...

Tai jotain vastaavaa. Kiitos vaan että sain senkin kyydin ajaa. Kiitos myös tarinoista koko matkan ajan. Kieli jolla ne kerrottiin jäi arvoitukseksi. Suomeksi oli vain osoite ja sekin heikosti.

Hautausmaalla

Joskus on näköjään käytävä hautausmaalla yöllä. Ainakin jos asiakas haluaa just silloin viedä kynttilän tietylle haudalle. Onneksi kyseinen hauta oli sen verran lähellä alueen reunaa että auton valot valaisivat reitin kävelijöille aika hyvin.

"Syrjähypystä suhteeksi"

Vaki-isäntä lähtee piakkoin muutamaksi viikoksi reissuun ja sai siksi ajaksi kuskin joka voi tehdä kaikki vuorot. Niinpä minä en sinä aikana aja sillä autolla. Eipä hätää, tiesin että kyllä minulle töitä löytyy.

Vihjasin tälle toiselle hyvin tutulle isännälle että olisin tuona tiettynä aikana vapaana. Jo se seuraavana päivänä soitti ja varasi mut kaikkiin aikavälin viikonloppuihin, kahtena viikonloppuna jopa molemmiksi öiksi.

Kyllä sen C-mallin pienuuden kestää mutta perhana että vilkku pitää pahaa ääntä! Vaatii tottumista...

Koiran viimeisen matkan viimeinen autoilu

Sain yöllä tilauksen päivystävän eläinlääkärin vastaanotolle. Tilauksessa luki että mukaan tulee pienikokoinen kuollut koira. Arvasin heti mistä oli kysymys. Ajattelin että ihan hyvä että vaikkapa minä (tai edes joku "koiraihminen") osuin kuljettajaksi itsekin koiriani piikille viemään ja hautaamaan joutuneena. Tarkoitan että koiran - perheenjäsenen - yllättävän poismenon kohdalla joku asiaa ymmärtämätön kuski olisi voinut tehdä matkasta vielä ikävämmän, tahtomattaankin. Tilauksen ennakkotieto koirasta tietysti olisi karsinut autot joihin ei oteta koiria elävinä eikä kuolleina, kuskista riippumatta. Matka oli kaiken lisäksi Toiseen Kaupunkiin joten aikaa tulisi menemään enemmän kuin hetki.

Kysyin koiran omistajalta haluaako hän pitää koiran sylissä matkan ajan? Arvasin että halusi. Eli emme laittaisi sitä paksiin. Ja oli tuo koira niin pieni että käärittynä alustaan se meni siinä oikein hyvin.

Perillä odotti perheen toinen koira. Edessä oli sillekin tilanne todeta ystävän kuolleen.

"Kolme tuntia odotettu!"

Mitenpä sattuikaan että myös Rovaniemellä oli ollut joku joka oli "odottanut kolme tuntia taksia" sillä minäkin sain sellaisen asiakkaan kyytiin.

Yritin aluksi asiallisesti kertoa jopa yllättävän vilkkaan kysyntähetken lyhyydestä ja automäärien passailun vaikeudesta etukäteen kun ei kukaan osaa ennustaa minä viikonloppuyönä tulee se hirmuinen härdelli tunniksi tai pariksi. Ja että teemme parhaamme jne.

"Takseja on liian vähän ym. ym. ... ... ... !!!"

Lopulta lähes pysäytin auton ja kysyin pitääkö minun hakea joku muu jolle kyyti kelpaa, vai jatketaanko?
Jossakin vaiheessa olin sanonut esimerkin että et varmasti saa putkimiestäkään aina heti, vaikka mikä olisi. Odotus on luultavimmin moninkertainen kuitenkin.

Perillä tämä huonoa palvelua saanut asiakas poistui heti autosta ja paiskoi oven kiinni voimalla. Maksamaan jäänyt kaveri oli koko ajan ollut ihan asiallinen eikä mitään ongelmaa nytkään.
Ja kyse ei muuten ollut todellakaan mistään kolmesta tunnista.

Kannattaa lukea Rollon yöstä vastaava juttu.

"Syrjähyppy"

Ei ollut vakioautolla iltoja täksi viikonlopuksi joten hankkiuduin töihin toisella autolla. Eihän sitä nyt voinut kotiin jäädä...
Kun tuli otettua tuo tilannekuva niin liitän sen tähän. "Asiantuntijat" varmaan tunnistavat automallinkin.
Ei tuossa kuitenkaan ns. tapahdu mitään, kunhan kokeilin ottaa kännykällä kuvan ajossa...

Kaahari kaakosta?

Taisi olla hiukan liikaa nopeutta kun vastaantullut poliisiauto laittoi vilkut ja muut valot päälle sekä kääntyi perääni. Ymmärsin että taitaa olla paras pysähtyä.

Nousin autosta ja menin virkavallan luokse kuulemaan kohtaloani. Ehkä heillä ei ollut tutka päällä koska melko pian havaitsin että taidan päästä huomautuksella. Tarkoitan että nopeutta ei niin hirveästi liikaa ollut ja ilman tekniikkaa todisteet lienevät mutu-pohjaisia.

Kaiken kaikkiaan asiallinen keskustelu. Asiakkaat odottivat sen aikaa autossa ja sitten matka jatkui. Tällä kertaa voi tosiaan kiittää poliisia.

50 grammaa vodkaa ei haittaa?

Joukko venäläisiä nuoria kyydissä tarjosivat minulle ryyppyä vodkaa. Hassua sinänsä mutta käyttivät määrästä gramma-ilmaisua. Kuulemma 50 grammaa vodkaa voi ihan hyvin ottaa vaikka olisi ajamassa taksia! Sanoin että jospa kuitenkin annetaan olla. Vielä kehuivat että tarjolla oli hyvää suomalaista vodkaa, ei venäläistä. En silti ottanut.

Jos ajattelutapa on tuo, niin ei ihme että heikäläisillä rekkakuskeilla toisinaan promillet paukkuvat puhalluksissa.

"Tämä mikään v...n karaoketaksi ole"

Asiakkailla on joskus tapana laulaa taksissa. Valitettavan usein, ja vielä porukalla. Lähes aina se kuulostaa juuri niin kauhealta kuin voi kuvitellakin.

Mutta kerran oli tilataksissa kyydissäni jokin kuororyhmä joka intoutui laulamaan (kysyivät jopa luvan etukäteen) ja he lauloivat hyvin! He sentään olivat sitä harjoitelleet ja taitoa löytyi muutenkin kuin riittävän promillemäärän opastamana.

Joskus kyllä tekisi mieli lausahtaa otsikon sanat...

Jamaica-man

Tummaihoinen asiakas jutteli minulle englanniksi ja kertoili kuinka hän ei ymmärrä miten hän melkein sai turpiin taksijonossa! Hän ei kuulemma ollut tehnyt mitään ja toiset vaan kävivät kimppuun...

Olin siinä sitten että olipas outoa ja niin edelleen. Totuus on ettei jamaicalaiselta huumediileriltä näyttävän mustan miehen tarvitse paljon suutaan aukaista ja tehdä jotain väärää aamuyön taksijonossa kun alkaa iskuja satelemaan. Sitä en hänelle kuitenkaan sanonut.

Eikös vaan myöhemmin sattumalta kyytiin tullut pari suomalaista jotka olivat olleet tilanteessa. Kertoivat että asemalla oli ollut ihme tyyppi joka kiilasi jonon ohi ja meinasi ottaa siten kyydin itselleen. Ulkonäkökuvaus vahvisti että puhuttiin samasta tyypistä. En viitsinyt mainita että hänkin oli ollut kyydissäni vain pari hetkeä aiemmin.

Tapaukseen saattoi liittyä rikkoutunut ikkuna, käsiraudat ja poliisi. Kuitenkaan kukaan osapuolista ei ollut saanut kyytiä miekkataksilla täysihoitoon.

Lässyttäjiä ja hard core -juoppoja

"Asuin ennen 30 vuotta Espoossa mutta muutin sitten tänne XXX. Kyllä tämä on paljon kivempi paikka asua... jne."

Mutta; Ei jaksaisi kuunnella samaa tarinaa noin 30 kertaa 5 km matkalla! Olisi pysynyt siellä Espoossa!!! Samanlaisia turhan saman asian hokijoita on ollut viime aikoina liiaksikin kyydissä. Ei se ihan niin mene että jos ei ole mitään fiksua sanottavaa kuskille niin pitää olla hiljaa, mutta joidenkin kohdalla sitä ehtii toivomaan moneen kertaan. En ole kuitenkaan vielä käskenyt pitämään turpaa kiinni.

Näitä tuurijuoppoja tai muuten erittäin runsaasti juopuneita sössöttäjiä on myös ollut liikaa liikkeellä. Perkele, jos ei edes saa sanottua minne on menossa tai se on pelkkää "öööörrghhh ähh sössönsössöä" niin nukkukoon puistossa...

Sekin vielä että joskus nämä kaksi alaryhmää kohtaavat samassa henkilössä. Silloin tekisi mieli heittää tyyppi pihalle melko välittömästi. Joskus vielä se varmaan onkin edessä. Ei kestä.

En tiedä, mutta ehkä nyt helpottaa ja jaksan taas lähteä töihin viikonloppuna.

Odotettavissa jotakin?

Mies matkustaa naisen kutsusta tämän luo. Perillä nainen tulee maksamaan taksin pukeutuneena vain yöpaitaan... (sellainen tyyppiä Nanson Mikki Hiiri tosin.)
Jopa Kuski Kaakosta havaitsee sen kummemmin yrittämättä että alusasuja ei ole ylle puettu. Myös naisen virne ja pokan heikko pitäminen vihjaavat jotain. Ulko-ovella he suutelevat ja mies puristaa naisen pakaraa.

Toivotin heille hetkeä aiemmin mukavaa päivänjatkoa...

Väistä kissaa!

Edelläni ajava siviiliautoilija ei tehnyt elettäkään väistääkseen tien yli juoksevaa kissaa. Vain kissan hyvä onni pelasti hengen sillä kertaa, matkaa auton renkaaseen jäi vain hännänmitta.

Pointti on siinä että miksi pitäisi ajaa tahallaan minkään eläimen päälle?
Olen tappanut pari jänistä kun mitään ei ollut tehtävissä. Muut eläimet olen saanut väistettyä, olivat ne sitten siilejä, kissoja tai lintuja. Pientä välittämistä ja tarkkaavaisuutta liikenteeseen siis!

Ai niin, osuinhan kerran kevyesti hirveen mutta silloinkaan en ehtinyt tehdä mitään.

Tampereella

Piti lähteä pariksi päiväksi matkalle Tampesteriin. Ja kun hotellista pääsee ilmaiseksi nettiin niin jo täytyy olla kirjoittamassa. Huomenna olisi aikomus käyttää paikallisia taksipalveluja. Koko ajan ajattelee että joku näistä takseista on paikallinen taksi-bloggaaja. Kohdalle osuminen ja tunnistaminen lienee kuitenkin aika epätodennäköistä.

Tosin viime syksynä niin kävi Helsingissä ratin takana-miehen kanssa.

Sarkasmia aamusella

Tein pari päivävuoroa pitkästä aikaa. Kyydin lopuksi toivotan aina suunnilleen "hyvää päivänjatkoa" tms.

Yksi asiakas arveli toivotuksen sisältävän lievää sarkasmia kun hänellä oli menossa vielä yö ja kotiinpaluu, klo 9 aamulla.

Muutenkin heinäkuussa näyttää siltä että yllättävän monella ilta jatkuu yönä ja seuraavana päivänä ihan yhteen putkeen. Kello on lomalla kai turha laite.

"Hotel"

Olen taas päässyt todistamaan kuinka laaja kielitaito keskivertovenäläisillä on.

He puhuvat sujuvasti venäjää.

Ei paljon auta kun asiakas osaa yhden sanan ymmärrettävää kieltä. Vie siinä sitten hänet oikeaan paikkaan...

En ymmärrä miksi

Hivenen rahattoman oloinen herra astui kyytiin ja pyysi päästä aika kauas. Tuumasin että on tarpeen tarkistaa pääoman riittävyys ennen matkaa.

Joo, rahaa oli kyllä. Ihan riittävästi, ...mutta 2 kpl 500 euron seteleitä. Sanoin että eihän niistä pysty antamaan takaisin! Oli hänellä sitten kuitenkin vähän pienempiäkin rahoja joilla sovimme vieväni hänet oikeaan suuntaan, mutta en perille asti.

Valittaa piti kuinka ei palvella vaikka rahaa olisi. Sanoin että ihan äkkiä en usko löytyvän taksinkuljettajaa joka viisisatasesta pystyy antamaan takaisin yli 400 e.

Miksi ei voinut vaihtaa ennen kotimatkaa rahoja edes satasiksi ravintolassa? Tai miksi piti alunpitäen lähteä tuollaisten setelien kanssa matkaan, sillä tuskin baarityöntekijätkään ihan ihastuvat tuon kokoisiin maksuvälineisiin.

Keskellä istujan paha olo

Pysäytä auto hihkaistaan takapenkiltä...

Teen työtä käskettyä, mutta eihän liinoja voi vetää kiinni ihan potkaisemalla. Auto pysähtyy ja takapenkiltä lappaa reunamatkustajat ulos. Keskimmäinenkin yrittää, muttei ehdi. Laatat kuskin penkin selkänojan takapuolelle, lattialle ja takapenkille! Pian siivottiin pahimmat. Sanoin asiakkaalle että sulle tulikin sitten vähän kalliimpi taksimatka. Hän myönsi että niin taisi tulla. Muut vietiin ensin koteihinsa ja hän jäi viimeiseksi kyytiin. Kävimme hakemassa automaatilta sopimamme korvaussumman ja vein hänet perille.

Verhoilun pesua "iloisella mielellä". On ihan ässää siivota toisen ihmisen juhlaillan sisältöä. Jälleen kerran. Muovipussi olisi ollut helposti saatavilla jos edes hiukan ennen kriittistä hetkeä olisi sanottu jotain. Mutta ei.

Turkkilaisia perinneruokia

Väittävät että pizza on italialainen ruokalaji.

En ole ihan varma.

Nykyisin suomessa toimivista pizzerioista on varmaan yhdeksän kymmenestä turkkilaisten pitämiä. Siispä pizzan täytyy olla alunperin turkkilaista perinneruokaa kebabin ja muun heidän suomessakin myymän sapuskan rinnalla.

Joulupukkia ja saunaa väitetään välillä ruotsalaisiksi asioiksi. Jospa italialaisetkin ovat vain omineet pizzan itselleen?

Ei mahdu kaaliin

En pysty käsittämään, miksi se on niin hyvä idea, että ravintolaan keksitään lähteä aamuyöllä useinkin noin klo 02.30 - 03.00 aikaan!

Taksimaksut mennen tullen, ravintolaan sisään maksaa, narikka maksaa, juomat ravintolassa ovat kalliita. Hiukan ennen kotiin paluuta on myös ostettava evästä mukaan nakkikioskilta tai mistä lie.

Sekin vielä että valomerkin lähestyessä baaritiskillä on aikamoinen vilske ja vaikeata edes saada mitään.

Kaikki tuo vaiva ja kustannus vain niiden parin tuopin tai muun juoman tähden. Pelimiehet ovat kyllä vieneet jo kaikki naiset...

Tyypillinen viimehetken lähtijä on keski-ikäinen mies tai heidän porukkansa. Tietysti taksien kannalta hyvä että lähtevät, kyyti on aina kyyti lisää. Ei siinä silti mitään järkeä ole.

25 tunnin vuoro

Aamulla klo 6 alkaa vuoro joka kestää seuraavaan aamuun klo 7 asti...

En aloita vielä klo 6, enkä tee yhtä soittoa koko vuorokautta. Tulen kyllä välillä pitämään kunnon tauon noin "iltapäivästä alkuiltaan". Ja tuskin hyödyttää olla aamulla enää ihan loppuun asti töissä.

Johan se olisi laitonta tehdä tuollaisia vuoroja. Enkä minä enää jaksaisikaan. Autoilijakin sanoi että ei nämä hommat ole mitään pakkotyötä.

Siis teen miten hyvältä tuntuu ja miten jaksan. Nyt täytyy mennä nukkumaan.

Pikkuhousut hukassa

Menin osoitteeseen ja terassilla näkyi vuoroin mies ja vuoroin nainen meuhkaamassa jotain mikä ei auton sisälle kuulunut.

Koska minulle huidottiin että olisi asiaa, menin ulos ja selvitin tilannetta. Ongelmaksi osoittautui kadonneet pikkuhousut...
Naisella oli kyllä muuten vaatteet päällä mutta "nuo olivat pöllineet hänen pikkuhousunsa".

Tilanne eteni niin että ei sieltä kukaan ollut lähdössä ja niinpä poistuin. Olin kyydin saadessani ihan nurkan takana, mutta tarkka osoite oli hiukan epäselvä. En siksi edes ollut vielä laittanut mittaria päälle. Ei siis tarvinnut tehdä hutkukuittia vaan muuten mittari ja data takaisin vapaatilaan vaan. Näillä sankareilla ei riittänyt kiinnostusta ns. lähtömaksun kuittaamiseen tilanteen ollessa kuumimmillaan, joten en alkanut siitä kinaamaan. Jätin heidät selvittämään ongelmaansa.

Mitä oli tapahtunut ennen tuota tilannetta, jäi arvoitukseksi, mutta näköjään kaikenlaista "pääsee" taksikuski yöllä näkemään. Se tuli ainakin taas todistettua.

Pullon kallistelua

"Ei niin korkeatasoisesta" juottolasta sain kyytiini porukan jonka yksi jäsen istui melkein täyden kaljapullon kanssa etupenkille. Annoin luvan jos pullo pysyisi varmasti pystyssä ja hän joisi sen pian tyhjäksi. Olin jo vähän huolestunut miehen hataran liikkumisen takia.

Ei tuntunut matkan aikana olut maistuvan ja käden kontrolli heikkeni ja niinpä pullo kallistui jo uhkaavasti kohti penkkiä. Sanoin että pidä se pullo kunnolla ylöspäin. Mussun mussun ja ei se kaadu yms. sönkötystä. Minä sitten että jos tässä on ongelma niin voit jatkaa kävellen. Herra tietysti sai siitä kierroksia ja halusi pois autosta pari sataa metriä ennen määränpäätä. Se sopi minulle oikein hyvin, pysäytin auton.

Vein loput porukasta perille eikä kukaan heistä valittanut kaverin puolesta. Kiittelivät vaan kyydistä. Tajusivat kai homman ytimen. Pitänee tiukentaa juomiskontrollia taksissa. Ehkä olen vähän liian helposti antanut ottaa niitä pulloja mukaan. Kaljat penkillä kun haisevat niin "kivasti" ja pitkään...

Kättelijöistä

Nainen ratissa kirjoitti fyysisestä koskemattomuudesta. Onhan sitä kaikenlaisia lääppijöitä. Ehkä olen sen verran iso ja ruma karju ettei niitä riesaksi asti silti ole. Aiheesta tuli kuitenkin mieleeni ihmiset jotka välttämättä haluavat kätellä kuskia kyydin lopuksi.

Tarkoitus on varmaan hyvä, eli ikäänkuin kiittää hyvästä kyydistä. Mutta ... ...

Useimmiten kättä tarjoava ihminen on jollain lailla epäsiisti, käynyt nähteni puskassa kusella, pyyhkinyt oksennusta kämmenselkään tai jotain muuta yhtä ihastuttavaa. Joskus käsissä on verta tai muuten vaan likaa.

Minun pitäisi sitten omilla käsilläni kaivaa nenää tai unihiekkaa, syödä eväitä tai käydä itse tarpeillani. Kivaa, jos on saanut kontaminaation asiakkaan mistä lie!

Eihän rahakaan niin puhdasta ole, sitä on kuitenkin pakko käsitellä. Olen kyllä loukannut tai jopa suututtanut useamman asiakkaan kun en kovin helpolla kättele. Heidän on siis elettävä minun virheitteni kanssa. Ei voi mitään.

Ehkäpä pitäisi pitää aina mukana näitä puhdistavia käsipyyhkeitä. Niillä kädet tarvittaessa puhtoisiksi ja taas mennään...

Idiootteja!

Nämä tyypit jotka siirtelevät ajotielle puistonpenkkejä, tietöiden aitoja yms.
Joskus eteen tulee parimetrinen karahka pystyssä keskellä pimeää ajoväylää pienessä tien reiässä. Erikokoisia kiviä, rikottuja pulloja, terassien kalustoa, polkupyöriä ja vaikka mitä löytyy öisiltä kaduilta.

Hemmetin vaarallista touhua! Jos niitä ei huomaa ajoissa, tulee vähintään kolhuja autoon ja jos väistää viime hetkellä mutta osuu johonkin muuhun, voi käydä ihan mitä tahansa.

Pitäisi laittaa nämä älykääpiöt itse siihen tielle makaamaan.

Smurffin laki

Tuli taas viime yönä todistettua että kun liikkeellä on kavereita jotka haluan kuskata tarpeen tullen, niin puhelimen soidessa olen tietysti mahdollisimman kaukana heistä.

Pientä odotusta siitä tulee mutta onneksi pakkaset ovat olleet maltillisia viime aikoina. Kiitos kärsivällisyydestä.

Kyllä tietysti joskus menee niinkin että pääsen ihan salamana ollessani vapaana aivan lähellä. Ennustamaan ei vaan pysty...

Menihän se taas rutiinilla

Kuinkahan mones vappuyö tämä oli jonka olin taksissa, en edes viitsi yrittää laskea. Luultavasti olen ajoluvan saatuani tehnyt niistä jokaisen.

Lähtihän se hyvin käyntiin ja kyytejä tuli ympäri kaupunkia kun vappuna ihmisillä on paljon kotibileitä (sama uutenavuotena), eivätkä kaikki ajot keskity keskustan ravintoloiden tyhjentämiseen. Kassaa tuli hyvin niinkuin aina vappuna. On aivan sama mille viikonpäivälle vappu osuu, aina on ajoa.

Yö meni sillä lailla mukavasti että ei edes pahemmin väsyttänyt missään vaiheessa. Eikä kukaan sotkenut autoa, ollut maksukyvyttömänä liikkeellä tai muuta klassista. Which was nice.

Ei jaksaisi lähteä töihin

Vappuaattoyö. Jälleen taksissa.

Juuri nyt en millään viitsisi lähteä pian töihin. Takana jo pe ja la yöt jolloin ajoakin oli ihan kivasti.

Mersu seisoo pihalla... kai se on vaan kohta siirrettävä perse sinne penkille taas kerran ja lähdettävä baanalle. Kyllä se työmotivaatiokin siitä sitten herää kun kyytejä tulee.

Rahan takiahan siellä ollaan eli euro on paras konsultti työn tekoon...

Tyttö 22, poika vain...

Kyydissä olleella nuorella naisella oli vakava ongelma. Hän oli menossa pojan luokse, josta hän kyllä piti, mutta koska heillä oli kaksi vuotta ikäeroa (tyttö vanhempi) niin hänen piti sanoa etteivät he voi alkaa seurustella.

"Johan hänen perheensä ja kaverit olisivat ihan kauhistuneita." Sanoin ettei tuo nyt minusta niin hirvittävän iso ero olisi...

Hän halusi numeroni että voin hakea hänet myöhemmin kun olin niin "kiva ja ymmärtäväinen."

Annoin numeron ihan mielenkiinnosta että mitenhän pojalle kävisi. Tyttö sitten soitti ja olin melko lähellä vapaana, siis hakemaan.

Oli tullut ilmi että poika olikin VAIN 18 VUOTTA!!! APUA! Eihän siitä voinut mitenkään tulla mitään, joten voi poikaa...

Vanhan taksisedän mielestä on ihan hyvä jos aikuistuvilla nuorilla ongelmat ovat tuota tasoa. Ei liikaa elämä paina. Vielä.

Oikeat rahamiehet eivät rehvastele

Osuipa kyytiin varakkuudestaan tunnettu paikallinen henkilö. Perillä hänen ökytalollaan (niinkuin nykyilmaisu kuuluu) kyyti maksettiin ihan tavallisesti käteisellä.

Joillakin näyttää kulkevan lompakossa varoja hiukan isompaankin akuuttiin tarpeeseen. Rahankaivuvaiheessa vilahti ainakin 500, 200 ja 100 euron setelit. Näytti myös siltä että eivät ne siellä yksin majailleet. Hyvä hänelle, kovalla työllä ajan saatossa ansaittuja ovat.

Minulle löytyi ihan sopivia pieniä seteleitä. Kiiteltiin puolin ja toisin sekä hyvää yötä.
Huomionarvoisaa oli se että toisin kuin aiemmassa jutussani, niin näyttää siltä että oikeasti rikkaitten ei tarvitse kerskailla ja puhua leveitä tarinoita. Rahaa vaan on, riittävästi.

Kuulemma kauheesti nappuloita ja valoja

Yllättävän usein ihmiset ihmettelevät kuinka kauheasti mersussa on kojelaudassa sitä sun tätä. Eihän siinä niin paljon ole, ylhäällä lämmityksen ja ilmastoinnin säädöt, sitten taksamittari jonka alla radio/cd ja alhaalla muutama muu nappula...

Se on vaan kai sakemannin mielestä hienon näköistä kun radio vie tilaa saman kuin vanhoissa autoissa koko mittaristo.

Ihan normihommia

Viime aikoina ei ole kummempia tapahtunut pirssissä. Tasaista ja tavallista. Ei ongelmia asiakkaiden kanssa, ei kolhuja eikä mitään muutakaan erityistä.

Pitääkin olla tyytyväinen, sehän on hyvä noin. Ei ehkä kerry tarinoita tänne mutta tarkoitushan on hoitaa työ ilman sen kummempia sivujuonteita.

Lisäksi on muistettava että vain pieni murto-osa asiakkaista koskaan on millään lailla hankalia. Ehdoton enemmistö käyttäytyy hyvin, ei sotke ja maksukin hoituu niin kuin pitää.

Mutta eiköhän muutaman tulevan vuoron sisään mahdu taas jotain aiemmin kertomieni juttujen tapaisia asioita. Vaikka ei aina niin kivaa, niin onhan sekin sitten omalla tavallaan normihommia...

Pikku hiljaa etenee...

Kuviakin olen saanut ruutuun. Vielä kun opin niitä siirtelemään tai sijoittamaan toisiin paikkoihin, muokkaamaan kokoa jne... Ohjeet löytyivät lopulta kaikki suomeksi kun vaihdoin kielen niissäkin.

Onnistuin just lisäämään sivulaskurin, ja se on minulta jo aika hyvin!!! Pari linkkiä olen laittanut myös, lisää saattaa tulla jossain vaiheessa.

Joka tapauksessa tämä on jo nyt paljon parempi kuin se alkuperäinen varsin aneeminen ulkoasu!

Kyllä se siitä, kun vähän potkii!

Kuten voit huomata, olen tehnyt ensimmäisen, tai oikeastaan toisen päivitysversion tämän blogini ulkoasusta. Olen ihan tyytyväinen itseeni koska en todellakaan ole mikään tietokone-expertti. Luulen että pyrin jatkossa kehittämään ilmettä ehkä jopa valokuvilla nyt kun blogin ohjelmaversio on uusinta mallia. Katsotaan onnistunko...

Kiusallista

Kun mummeli kertoi osoitetta mihin mennään niin sain juuri ja juuri selvää. Hän puhui kuin kirjain kerrallaan, kuitenkin enintään tavun pätkissä.

M m m m e e e n n n n n n ään o o o s s o o i t t t t ee s s s e e e e n n n...

Jotenkin tuohon tapaan. Kuvittele siis äännetyksi kirjain kerrallaan ja tavallaan änkyttäen samaa kirjainta moneen kertaan.

Ei ollut helppoa kun hän kuitenkin yritti jotain keskustellakin matkan aikana.

Toivoin että matka loppuisi pian, olin melko hukassa...

Ei ollut ihan paras fiilis kun en vaan pystynyt ymmärtämään.

Pääsiäinen ennen ja nyt

Muistan kuinka pääsiäisenä oli "ennenvanhaan" kapakat kiinni ja muutenkin hyvin rauhallista yöaikaan. Nykyisin juottolat ovat auki ihan normaalisti ja ihmiset liikkuvat kuten tavallisena viikonloppuna. Mitä nyt on useampi yö aikaa rellestää ennen arkea.

Ilmeisesti ainakin meillä päin olivat yöt vilkkaita taksissa. Itse todistin vain pe-la yön kiireet mutta jäin käsitykseen että myös to ja la oli ollut meininkiä. Päivät sitten olivatkin jotain muuta. Sunnuntaina jotakin saikin aikaan mutta maanantai oli ihan kuollut päivä. Minkäs sille teet, istuttava vaan on. Silloin tällöin moinen ajanhukka ei haittaa ja onneksi sunnuntaipäivät eivät aina ole tuollaisia. Tuli kyllä mieleen yksi syy miksi aikanaan läksin pois vakikuskin hommista.

Nyt palataan taas tuttuun kuvioon jossa minä ajan lähinnä viikonloppuiltoja ja kaikki ovat tyytyväisiä. Tietysti jos autoilija taas joskus tarvitsee minut tällaiseen poikkeustuuraukseen niin teen ilman muuta koska onhan se reilua kun kuitenkin saan niin monta "hyvää" vuoroa vuoden aikana.

Vanhat ihmiset vauhdissa

Arvostan vanhoja ihmisiä.

En arvosta niitä vanhoja ihmisiä joilla on muutenkin liikkuminen vaikeata ja sitten heidän täytyy lisäksi juoda itsensä melkein kannettavaan kuntoon. Tällä kertaa jopa keskellä päivää. Tuli kuulemma vähän juhlittua pääsiäistä...

Kaiken kruunasi että heitä oli kolme, ja yksi porukasta muisti vielä kiittää kusemalla alleen taksissa.

Oli joo taas ihan kunkkufiilis siivota sitäkin! Ja minä kun kuvittelin sopiessani pari päivävuoroa että ei ainakaan känniääliöitä tulisi kyytiin. Tuli kuitenkin ja ihan klassisia tapauksia, mitä nyt ikää oli kaikilla varmaan noin 80 vuotta. Eihän ikä saa estää juomista mutta pitäisi ottaa huomioon miten sen jälkeen pystyy toimimaan kun muutenkaan ei jalka nouse nuoruuden malliin enää.

Kai se sitten on jonkinlaista ahneutta

Eli kun aamusella haluaisi jo lopettaa työt, mutta kotiin on 10 km matkaa ja tällä matkalla tulee melkein väkisin kyyti tai pari ennenkuin oikeasti saa vuoron lopetettua.

Pitää kuitenkin muistaa että taksitöissä ollaan ensisijaisesti ajamassa maksavia asiakkaita paikasta toiseen eikä huvikseen yksin auto muuten tyhjänä cruisailemassa. Niinpä ne tarjotut kyydit tulee ajettua ja niistäkin korjattua raha kotiin.

Siiderit ja hampurilaiskastikkeet taas penkillä...

Sanoin heille heti heidän tullessaan kyytiin että hampparit pysyvät sitten paketeissaan. Eikös "salasyöjä" iskenyt taas ja perille päästessä huomasin asian. Sekä sen että penkillä oli Hesburgerin kerroshampurilaiskastiketta. Hitsasin välittömästi ja ponkaisin ulkokautta oikeanpuoleiselle takaovelle ääneen kiroillen ja sadatellen sensuroiduin lisäsanoin että eikös puhe ollut pakettien kiinnipitämisestä jne.

Ilmeisesti reaktioni pelästytti koska syyllinen otti heti etäisyyttä eikä yrittänyt urputtaa vastaan. Pyyhin samantien paperilla sotkua joka onneksi oli ilmeisesti niin hetki sitten tippunutta että lähti pois helposti. Enemmän minua suututtikin itse asia. Kun oli kerran sovittu että paperi ei aukea matkalla niin sen piti pysyä kiinni.

Sotkija tuli sitten kuskin ovelle tarjoamaan vitosta. Sanoin että anna olla kun lähti niin helposti pois mutta ensi kerralla et taksissa syö.


Samana iltana toisella asiakkaalla oli siideripullo mukana. Korkki kiinni ja kaikki hyvin. Kuitenkin perillä huomasin että takapenkki oli märkänä istujan vierialueelta. Olin varma että kuivaa oli ennen heitä koska vilkaisen takapenkille aina asiakkaan poistuessa. Toisaalta sotkujen takia ja toisaalta että ei jäisi puhelimia, lompakoita yms. Taas piti nousta siivoamaan. Otin paksista pyyhkeen ja manasin asiakkaille että juuri tämän takia taksissa ei syödä tai juoda. Onneksi sain suurimmat taas helposti pois ja loput kuivuivat illan aikana.

Olipahan siis samanlaisia sattumia samana yönä, mutta onneksi ei tällä kertaa pahempia. Saattoivat tapahtua toisessa järjestyksessä, mutta ei kai sen tässä väliä.

Jälleennäkeminen

Viikonloppuyönä osui kyytiini mies joka tunnisti minut äänestä. Kertoi olleensa se mies joka jouluaaton aamuyöllä oli käyttäytynyt hivenen huonosti.

Kertoi sitten kavereilleen suurinpiirtein mitä kävi ja pyyteli vieläkin anteeksi. Sanoin ettei siinä mitään kun asia on selvitetty silloin jo samana päivänä.

Luultavasti hänelle on siis jäänyt asiasta huomattavampi muisto kuin minulle. Onneksi kuitenkin niin että kehtaa paljastaa itsensä minullekin vaikka minä en osannutkaan tunnistaa pimeässä.

Aamuyön puhelinterroristi

Kello oli noin klo 04 kun asiakas keksi soittaa kaverille että laittaisi saunan päälle, niin hän tulee saunomaan. Ei kuulemma käynyt kun kaveri oli just käymässä p....n päälle.
Sitten soitettiin seuraavalle kaverille että onko viinaa, hän tulee juomaan. Ei kuulemma käynyt kun kaveri oli just käymässä p....n päälle.
Seuraavaksi hän kysyi minulta lähdenkö Toiseen Kaupunkiin (yli 100 km matkaa), rahaa olisi kyllä ja siellä saisimme molemmat p....a. Sanoin etten lähde, formulakisa alkaisi pian ja minua jo väsytti työt, vuorokin loppumassa.
Päädyimme lopulta hänen kodilleen. Silloin hän huomasi että naapurissa oli valot. Nerokas idea oli että soittaa numerotiedusteluun ja pyytää yhdistämään. Ei vastausta.
Tässä välissä hän maksoi kyydin... mutta sitten piti taas soittaa tiedusteluun ja puhelu yhdistettiin taas naapurille. Naapuri ei kuitenkaan vastannut tälläkään yrityksellä.

En viitsinyt hermostua mutta miksi ihmeessä jälkimmäinen puhelu piti tehdä autossa, kyyti jo maksettuna. Olisi painunut hevon v...n kuuseen siinä vaiheessa!!! Viivyttely saattoi olla minulle ihan hyväkin, sain melkein heti uuden kyydin.

Sitten olikin aika opetella uusia sanontoja: forza Ferrari, forza Kimi jne. On se vaan hassua kun nyt "pitää" kannattaa vuosien ajan "vihollisleiriin" kuulunutta tallia.

Pizzat ja pilsnerit pirssissä

Yrittipä taas porukka kyytiin niin että kaikilla oli iso avoin juomamuki käsissä...
Ihmetys oli suuri kun kielsin ottamasta avoimia juomia mukaan, "miksei muka...?"

Miksiköhän?

Juomat jäivät pihalle.

Toinen juttu ovat nämä iänikuiset autossa syöjät. Aina ei jaksaisi laitattaa niitä eväitä paksiin matkan ajaksi, vaikka pitäisi varmaan. Aika usein niitä pöperöitä on näköjään pakko syödä matkan aikana. Vaikka kiellän. Ja kiellon jälkeen salaa.

Taidankin tehdä niin että ensi kerralla se on yksi varoitus ja sitten salasyöjä joutuu ulos autosta. Tilatkoon toisen taksin jolle saa sitten kertoa kuinka vittumainen kuski minä olin.

Viimeksi asiakas ei tosin syönyt mutta sapuskat oli laitettu matkan ajaksi penkille. Siihen ne myös meinasivat jäädä perillä, mutta olin itse avaamassa ovia ja huolehdin eväät pois autosta. Siinä oli sentistä kiinni ettei kebab-kastikkeet olisi valuneet keskelle takapenkkiä!

Jälleen olisi pitänyt laittaa eväät paksiin matkan ajaksi... tai edes kumimatolle lattialle. Missäköhän nämä fiksut ihmiset kuskaavat noutoruokia omissa autoissaan? Ehkä penkillä, mutta varmaan hyvin pakattuina, paketit kiinni ja he itse selvinpäin.

Minulla on ollut puoliksi leikkimielinen sääntö että taksissa ei juoda, syödä, naida eikä polteta.
Ihan pienistä ei olla, tilanteen mukaan. Tupakkaa ei tosin polteta yhtään minun ajamassani autossa. Se haju tarttuu hetkessä vaatteisiin ja autoon.

Allekirjoitus, kiitos

Pitkä kyyti, yli 50 euroa. Asiakas maksaa Visa electronilla.

Tarkistetaan... maksu hyväksytty...
Hetu...

Siis maksu kaikin puolin ok mutta kone pyytää hetua varmistukseksi.

Tässä vaiheessa asiakas kaivaa henkilötodisteen ja kopioin tarvittavat numerot.

Kun vielä julkesin pyytää allekirjoitusta kuittiin niin siitäpä rouva kimpaantui!

Kynä lensi ja kuitti myös, asiakas poistui auton luota. Nousin autosta ja sanoin että en mielestäni tehnyt mitään pahaa ja pyysin uudestaan allekirjoitusta. Ei onnistunut. (EVVK.)

Jupisin jotain painokelvotonta itsekin.

Jälkimietteet...

Raha meni tililtä kyllä, ja toisaalta hassua että electron kysyy hetua kun maksu menee kuitenkin heti eli tiliä ei voi ylittää. Ainoa syy voi olla että isommassa maksussa varmistetaan että oikea ihminen on asialla.

Asiakkaan käytös ihmetytti sillä hänen omaa etuaan asiassa lopulta kuitenkin haettiin.

Mielenkiintoista oli se että asiakas tuli aiemmin matkalla maininneeksi olevansa ammatiltaan psykologi. Toivottavasti kävi itsensä kanssa kunnon freudilaisen tuumailutuokion aiheesta: "mikä pani minut käyttäytymään kuin mikäkin idiootti..."

Jos nyt aamulla muisti koko asiaa.

Ammattiylpeyttä

Olin tätä jo uumoillut mutta nyt viimeisen viikon aikana se kolahti lopullisesti tajuntaani.

Olen ylpeämpi sivuammatistani, siis tästä taksinkuljettajana olemisesta kuin varsinaisesta leipätyöstäni!!!

En tarkoita ettenkö viihtyisi vakityössäni tai että katuisin siihen hommaan lähtöä vakituisen taksikuskin pallilta. Tämä yhdistelmä on hyvä ja toimii, leipä päätyöstä ja makkara leivän päälle taksista.

Jos en silloin olisi tätä ratkaisua tehnyt voisin hyvin olla jo itse taksiautoilija. Se on kuitenkin tässä samantekevää, ratkaisun tehdessäni tiesin että se tie katkeaa myös. Kuten sanoin, en siis kadu nykytilaan päätymistä.

Tarkoitan vain sitä että taksinkuljettajan työ kaikkine vivahteineen antaa minulle jotakin erilaista maustetta elämään. Lisäksi tuntuu hyvältä että en koskaan ole vain yhden ansion varassa ja että osaan hyvin toisenkin työn. Taksiin liittyy kaiken lisäksi niin paljon myyttejä ja uskomuksia sivullisten mielissä että niitäkin on mukava "elää itse". Oli niistä sitten kuinka paljon tahansa totta tai ei...

ACHTUNG! Korkkarisaksaa...

Näin tällä viikolla Ärrällä kirjasen nimeltä "Achtung! Korkkarisaksan sanakirja". Sitä piti tietysti selailla ja melkein repesin niin että meni jo hihittelyksi.

Oli pakko hiukan selittäen sanoa myyjälle jotain hauskasta kirjasta että sain pyyhittyä hölmistyneen ilmeen hänen kasvoiltaan.

Vielä illalla kotona naureskelin itsekseni ja parin päivän päästä se oli pakko käydä ostamassa.

Siinä on kaikki kliseet mitkä voi kuvitella Korkeajännityksistä löytyvän. Asiallisesti selitettynä miksi saku sanoo niin missäkin tilanteessa ja mitä se tarkoittaa. Mukana tarpeelliset osat myös muiden asiayhteyteen kuuluvien kielien osalta.

En ole kyseisen kirjasen tuottaja enkä tarkoita sillä tavalla mainostaa, mutta itse ainakin Korkeajännityksistä "saksan kielen perusalkeet" oppineena pidän teosta mainiota opuksena.
Nauraa saa ainakin varmasti. (Jos nyt korkkareiden maailma on yhtään tuttua.)

Tässä livettiin kauas taksiautoilusta ellei sitten kuski satu lukemaan kyseistä julkaisua juuri ennen kyytiä ja saa asiakkaakseen esimerkiksi saksalaisia turisteja tai liikemiehiä.

Ei kannata kokeilla opittuja sanontoja. Siitä varoitetaan kirjassakin.

Ammattivalvojan satunnaista tuskaa

Toisinaan tulee yövuoron aikana sellaisia tuskan hetkiä ettei mitenkään jaksaisi pysyä hereillä.

Viime yö oli taas yksi niistä öistä. Kuitenkin rutinoitunut ammattivalvoja osaa pitää itsensä hereillä kaiken maailman ihme konsteilla ja hoitaa työnsä. Ei se silti aina helppoa ole...

Kävipä kerran (vuosia sitten) niin että havahduin tilanteeseen jossa ensimmäinen huomio oli että "olen näköjään ajamassa taksia", seuraava "minulla on näköjään asiakas kyydissä", sitten olikin jo kiire miettiä mihinköhän hän olisi menossa, sillä merkittävä risteys lähestyi nopeasti. Yllättävän hyvin pienen tuumailun jälkeen muistin. Lisäksi tuo havainto kyllä herätti aika vahvasti, ei nukuttanut enää sinä yönä!

Kaipa kyseessä oli ns. mikronukahtaminen, vaarallinen tilanne josta sillä kertaa onneksi selvittiin säikähdyksellä. En usko että asiakas huomasi mitään, ei ainakaan mitenkään ollut sen oloinen.

Tapahtuman jälkeen olen ollut varovainen ettei vastaavaa enää pääse tapahtumaan. Pidän sitten vaikka kunnon tauon pienien unien kera jos muu ei auta.

Jatkoa edelliseen

Isäntä otti asian ihan ok. Kuulemma toinen autoilija oli selvittänyt että osa maksaa vain kymppejä ja selvittää vielä saisiko sitä purkamolta. Kuluja ei siis tule kauheasti. Isäntä kyllä ihmetteli miten voi siitä toisesta autosta murtua muoviosa niin alhaalta kun "meille" ei tullut mitään vaurioita. Oli ollut huomaavinaan vanhoja liimauksen jälkiäkin. Tiedä nyt sitten mistä, milloin ja miten mikäkin vaurio on mihinkin autoon tullut... osuma kuitenkin tapahtui.
Pitää siirtää tapahtuma arkistoon ja unohtaa lähimuistista.

VOI P E R S E ! ! !

Että pitikin mennä kirjoittamaan aiemmista kolhuista ja vastaavista.

Viime yönä sen tein taas vuosien tauon jälkeen. Ja emätyperästi tietenkin.

Jätin asiakkaan tien laitaan, asiakkaan poistuttua kuittasin datalta seuraavan keikan ja morjestin tuttua kuskia joka koputti ikkunaan käveltyään ohitseni. Sitten laitoin pakin päälle ja painoin kaasua (onneksi kevyesti)... Eteenpäin ei voinut lähteä pysäköidyn auton takia. Olin ajanut melko lähelle sitä koska paikka oli aivan kadun kulmassa.

Eikös taakseni ollut tullut toinen taksi jättämään samaan paikkaan asiakasta. Ilmeisesti juuri tuota tuttua. Enkä minä onneton tunari huomannut sen vertaa katsoa taakseni. -Kräts! Minun autostani en huomannut mitään vaurioita puskurissa mutta siinä toisessa on nyt puskurin ritiläosa rikki. Vaikka kyseinen auto oli suojatien päällä ja en arvannut että siellä olisi joku niin ei se oikeuta ajamaan päin. Olisin vaan katsonut taakseni kunnolla.

Se on oikein kuskin tähtihetkiä soittaa isännälle ja kertoa mitä kävi. Niin teki myös toinen kuski ja isännät nyt sitten varmaan sopivat asian keskenään. Vaikka isäntäni on aivan huippu heppu niin ei hänkään nyt sentään ilahdu tuollaisesta.

Nyt on kohtalainen ketutus päällä. Sitä ei lievennä edes se että yö oli erittäin vilkas ja tuottoisa.

Osumia taksin ratissa

Paljon olen ajanut ja väkisin on joskus jotain käynyt autollekin... siis tilastollisesti laskien todennäköisyys on ilmeinen kaikille paljon ajaville.

Olen ajanut yhden auton päin puuta. Keula kasassa, mutta kyllä siitä vielä auto tuli.

Olen ajanut hirvikolarin, onneksi lievän. Kyseessä oli VW Transporter. Ei suuria vaurioita edes sielulle. Isäntä sanoi silloin että hän olikin ihmetellyt miten en koskaan ollut osunut pimeillä valtateillä vuosien aikana edes lähelle hirveä. Useita hetkeä aiemmin tapahtuneita olin kyllä todistanut.

Olen peruuttanut auton kiinni ojaan, onneksi vetokoukun varaan, ei siis vahinkoja. Hinausautoa tarvittiin kyllä.

Auto on jäänyt kiinni mökkitien viereen pehmeään hiekkaan, taas hinausauto paikalle.

Jäniksiä on mennyt ainakin pari, viimeisimmästä tuli kunnon vahingotkin.

Mitään vakavampaa ei onneksi ole koskaan sattunut, näistä on selvitty vakuutuksilla, noloudella yhdistettynä häpeään ja työkavereiden pilkkaan. Eläintapaukset ovat kyllä tulleet niin yllättäen ja sellaisissa paikoissa ja ajankohtina että niihin en katso olevani syypää.

Noista kiinnijuuttumisista ei kyllä kaikki edes tiedä. Niitä varmaan sattuu muillekin paljon. Virhearvio pimeässä mihin voi ajaa tai missä kääntää auton. Etenkin jos erehtyy uskomaan asiakasta...

Kerran kauan sitten pelastin tilanteen kaarteessa siltaa lähestyessäni ajamalla auton mieluummin suoraan lumeen ulos tieltä kuin otin riskin että auton kylki nojaisi sillan kaiteeseen.

Tie olikin muuttunut aivan luistinradaksi ja tunsin pidon häviävän vaikka vauhtia ei ollut mitenkään kovasti. Tiesin paikalla olevan vain tasaista nurmea lumen alla joten tein ratkaisun antaa auton mennä suoraan, pois tieltä. Ja kyllä se sieltä peruuttamalla tuli pois.

Kysymys jota ei ihan noin vaan voi tehdä

Kyseessä siis seuraava kuskin esittämä kysymys kyytiin tulevalle asiakkaalle:

"Onko sulla edes rahaa?"

Siinä on tuo EDES joka tekee siitä valmiiksi asenteellisen kysymyksen.

Olen kuitenkin pari kertaa tuon kysymyksen esittänyt. Tilanteessa on ollut jotain samaa kuin muutama kirjoitus aiemmin eli asiakas joka ei itsekään tiedä missä on, mihin on menossa jne.

Silloin se on ihan toimiva ja asiallinen juttu, mutta ei kannata kokeilla ihan kenelle tahansa ja milloin vain eikä varsinkaan ilman syytä epäillä maksukykyä. Voi tulla suukopua tai jopa väkivallan uhkaa...

Kerrankin kunnolla tippiä

Vein viime yönä porukan surullisen kuuluisan naapurikunnan takakylille jakaen. Olihan siinä lievää ylikuormaakin mutta yksi miehistä ilmoitti olevansa se säälittävä tapaus jonka saa ottaa kyytiin yli luvallisen määrän.

Eli minulle annettiin ensin 20 e, sitten seuraavalta tuli 50 e. Rahaa oli siis kasassa 70 e ja mittarissa kyydin päättyessä reilut 40 e. Sanoin lopuille autossa olijoille että saattekin rahaa takaisin mutta ei kuulemma tarvinnut antaa, loput on minulle...

Well, enhän toki taaskaan ollut niin hölmö etten olisi huolinut. Siis isot kiitokset ja hyvää yötä!

Ihan hyvä lopetus yövuorolle...

Varattu mikä varattu

Odotin tuttujani suositun ravintolan oven lähistöllä. He soittivat minut hakemaan ja koska he ovat ihmisiä jotka haluan hakea niin siinä sitten olin.

Miksi joillekin on niin vaikeaa tajuta että tien reunassa odottava taksi voi todellakin olla varattu? Eräskin naisihminen kävi ainakin kaksi kertaa samalla asialla, siis pyrkimässä kyytiin. Ei mahtunut kaaliin että ei onnistu...

Jos olisin ollut vapaa niin kyllä kai olisin ottanut heti ensimmäiset kysyjät autoon!

Pokkapeliä ja pitkiä matkoja

Joskus joillakin asiakkailla on mielestään hyvä idea kehottaa kuskia ajamaan vaikkapa Tampereelle, Helsinkiin, Turkuun tai muualle kauas ihan vaan kokeillakseen kuskin reaktioita.

Kyllä sen melkein aina haistaa että kyseessä on vain koe. Siispä sanon vaan että selvä, ja suuntaan moottoritietä kohti. Joskus suunta on myös se oikeasti oikea ja asiakas ei heti sano mitään, mutta kyllä sitten kun ratkaiseva risteys lähestyy niin tulee se oikea osoite... Toisinaan vitsi kuolee jo siihen etten hötkyile yhtään tai se risteys on melkein heti.

Jos isot ihmiset siis haluavat leikkiä niin minun pokkani kyllä riittää jonkinmoiseen matkaan kohti sitä kaukaista kohdetta. Mittari käy ja asiakas maksaa.

Niinkin on käynyt että joku promillerohmu keksii lähteä katsomaan "hyvää kaveriaan" jossakin kaukana oikeasti, mutta onneksi järjen pilkahdus useimmiten ehtii väliin. Tarkoitan siis että kello on jotain 4 aamulla, minuakin väsyttää ja edes kaverin puhelinnumeroa ei ole. Saati sitten se että asiakkaan maksukyky ei ehkä vaikuta kovin vahvalta.

On myös oikeasti lähdetty ja rahaa on löytynyt. Helppohan se on ajella kun asiakas nukahtaa melkein varmasti eikä selitä tyhjänpäiväisiä. Kunhan itse vaan pysyy hereillä. Siihen tosin voi auttaa se tyhjänpäiväinenkin keskustelu.

Olen kyllä jättänyt lähtemättäkin väsymyksen tai muun oman syyn takia. Silloin asiakas on joko päätynyt paikalliseen osoitteeseen tai jatkanut toisella autolla.

Kesäaamun muisto

Tamperelainen kollega muisteli kesäöitä.

Minullekin tuli mieleen kuinka vein joskus asiakkaan kesäaamuna maaseudulle.

Asiakkaan poistuessa autosta alkoi hillitön kukon kiekuminen. Ihan perinteistä kukkokiekuuta se veteli antaumuksella. Kello oli kai jotain 04 mutta kukon mielestä juuri silloin tuli aika herättää kaikki, päivä oli alkanut.

Sitä olen aina ihmetellyt kuinka ne elikot tosiaan tekevät sen joka hemmetin aamu, mikä ne siihen pakottaa. Onneksi ei meidän nurkilla sitä ääntä kuulu...

Näitä ei jaksaisi

Jo ajaessani kohti tyhjää taksiasemaa näen sen välittömässä läheisyydessä ylijuopuneen hepun ja sadattelin jo mielessäni että kohtahan tuo tietysti hoippuu mun kyytiin.

Ja eipä siinä kauan mennyt kun sameat aivot tajusivat taksin saapuneen paikalle. Kuskin ikkunan taakse kysymään kyytiä ja sitten sisään autoon.

Pelkääjän paikalle ehdittyään hän ei kuitenkaan osannut sanoa mihin on menossa. "Vie mut johonkin...". Samalla hän ehti nukahtaa muutamaan kertaan, heräsi sentään aina.

Ei siitä mitään tullut, sanoin että mene ulos. Ehti hän vielä yrittää asemalle saapuneen toisenkin auton kyytiin mutta ei näköjään tullut kauppoja heillekään. Minne lie lähti laahustamaan paikalta.

Pian kuittasin sitten datalta kyydin joka olikin luokkaa 50 e, sopi hyvin siihen hetkeen kaikin puolin.

Avasin kommentit myös nimettömille

Siis jatkossa (ainakin toistaiseksi) kirjoituksiani voi kommentoida olematta rekisteröitynyt.

Käyn blogillani kyllä melko usein eli poistan mahdolliset asiattomuudet aika pian. Ja jos niitä tulee liikaa niin palataan entiseen.

Kokeillaan nyt näin. Katsotaan miten käy...

Mitä seuraa kun asiakas oksentaa taksiin...

Ei niin mukava muisto viime talvelta:

Otin keskustasta kyytiin ihan kunnollisen ja siistin näköisen kolme-nelikymppisen miehen. Osoite oli selvä naapurikunnan puolelta ja eikun matkaan. Paha olo kuitenkin yllätti matkalla mutta asiakas ei joko tajunnut tai ehtinyt pyytää ajoissa pysäyttämään.

Kun sain viime sekunnin varoituksen en enää ehtinyt edes aukaista pelkääjän ikkunaa jotta satsi olisi edes osin saatu siitä ulos, olettaen että asiakas olisi tajunnut kumartua ikkunan suuntaan. Auton kylki on paljon helpompi huuhdella puhtaaksi kuin sisäpesu.

Niinpä auto oli AIVAN OKSENNUKSESSA pelkääjän alueelta. Ainoa hyvä juttu oli että soossia ei lentänyt kojelaudan päälle josta sitä olisi valunut kivasti ilmakanaviin mistä kuulemma haisee vielä vuosien päästäkin.

Pikaisen hätäsiivouksen jälkeen soitin isännälle joka asui sopivasti matkan varrella ja kävimme neuvottelemassa vähän rahapolitiikasta. Sitten vein asiakkaan kotiin. Hän maksoi kyydin, lisäksi sotkemisesta sen mitä oli käteistä jäljellä ja kortilla vielä 50 euron nosto...

Ei siitä tullut kuitenkaan mitään hirmu summaa, olisi pitänyt ottaa enemmän seurauksiin nähden. Asiakas oli kyllä pahoillaan ja ei hänelle voinut suuttua mutta kyllä ketutti sillä sen jälkeen ajoin takaisin isännälle jossa me kaksi miestä siivosimme autoa tunnin, siis yhteensä 2 työtuntia. Saimme auton yllättävän hyvin kuntoon ja pystyin jatkamaan vuoroa (lauantai-ilta). Seuraavana päivänä isäntä oli vielä siivonnut autoa lisää 4 tuntia saadakseen kaikista raoista sotkun pois.

Siis siivousta yhteensä 6 tuntia, auto pois ajosta yli tunnin parhaaseen aikaan ja riemu toisen ihmisen oksennuksen siivoamisesta...

Tämän jälkeen autossa on ollut aina muovipussi helposti saatavilla jos yhtään tuntuu että sitä saatetaan tarvita. Ja kyllä olen sen joillekin asiakkaille ojentanut. Ei kuitenkaan ole tarvittu. Ehkä juuri siksi kun se on ollut siinä sylissä valmiina. Samapa tuo, parempi niin.

Varmaan jokaiseen tämän maan taksiin on oksennettu vähintään kerran ennenkuin auto päätyy siiviilikäyttöön. Ei tämä minullekaan ensimmäinen kerta ollut, mutta pahin sotku tähän asti. Oma lukunsa ovat tietysti alleensa kusevat, sotku on helpompi mutta taas pestään penkkiä.
Nahkaverhoilu on näissä tapauksissa helpompi. Se ei ime nestettä sisäänsä kovin nopeasti, joten siivous on yleensä helpompaa. Itse asiassa ajamassani autossa pitäisi olla tilauksen mukaan nahkapenkit, ne vain olivat matkalla tehtaalta vaihtuneet tavallisiin...

Edellinen oli sekin samaan kuntaan suuntautunut matka, eri autolla kyllä. En vaan valitettavasti huomannut mitään ennenkuin asiakkaat olivat jo poistuneet takapenkiltä. Silloin selvittiin "vain" takapenkin puolikkaan istuinosan pesulla. Se oli onneksi farmariautosta helppo irroittaa.

Tämä asia kuuluu tietyllä tavalla ammattiin, mutta aina ei osaa arvata riskitapauksia etukäteen. Ja siitä seuraa noita yllätyksiä jne.

Ääripäänä olen nähnyt sellaisenkin tosi sissin joka on kylmän rauhallisesti oksentanut paitansa sisään taksimatkan aikana. Kai se on kivempi siivota itsensä kuin sotkea taksi ja vastata seurauksista. Minusta ainakin se on parempi vaihtoehto.

Helsingin vessat

Tämä liittyy aikoihini edustustaksin kuljettajana.

Olen viettänyt tunteja ja taas tunteja odotellen asiakkaita milloin missäkin Helsingin iltaelämän keskeisten paikkojen läheisyydessä. Mitäpä siinä muutakaan voi tehdä kuin odottaa, syödä ja juoda jotain, lueskella jne.

Joka tapauksessa (ainakin) kusihätä tulee jossain vaiheessa varmasti.

Niinpä olen "päässyt" vertailemaan hienojen rakennusten wc-tiloja oopperatalosta eri hotelleihin ja muihin edustustiloihin.

Aika hienoja ovat, löytyy marmoria ja muita kivilajeja, jalopuuta sekä muita arvokkaita materiaaleja.

Helpotus on kyllä aina vain ihan yhtä hyvä kuin huoltiksen vessassa. Onhan ne silti siistejä tiloja.

Venäjänkielen opetusta

Ihan supisuomalaiset asiakkaat halusivat viime yönä opettaa minulle pari tärkeää asiaa venäjäksi.

Ok, ajattelin, ehkäpä jotain hyödyllistä...

Lauseet olivat kuinka kehottaa naiselle "ota suihin" ja "mennään naimaan"!

Olisi taas pitänyt arvata mitä oli tulossa. Eipä sen puoleen, en niitä edes enää muista. Rollon yöstä voisi ehkä kysyä jos kiinnostaa.

Mustalaisia, osa 2

Viime aikoina ovat jostain syystä kaksi eri kertaa tulleet mustalaiset kysymään minulta taksiasemalla, että saisiko soittaa minun puhelimellani kun heiltä on puheaika loppu...

Seuraa yleistyksiä:

1) kaikilla mustalaisilla on prepaid-liittymät (kuinkas muutenkaan...)
2) taksikuskit ovat käveleviä tai autoilevia puhelinkioskeja heitä varten
3) mustalaiset voisivat huolehtia että puheaikaa riittää silloin kun tarve on

Ekalla kerralla oli kuulemma auto hajonnut, kaksi miestä käveli luokseni. Ihmeekseni annoin soittaa, sain kyllä maksun.

Toisella kerralla oli jokin uskonnollinen (mikä lie helluntalaisten tms.) uudenvuodentilaisuus hukassa. Kun en tiennyt missä tapahtuma on, niin jo olisi pitänyt taas puhelinta lainata. En lainannut, suljin ikkunan. Nainen ajoi pois autollaan.

Mummoja on kiva kyyditä

En nyt syksyn jälkeen ole ajanut päivävuoroja jolloin mummoja liikkuu ja käy hyvin taksiin. Mutta mielestäni heidän kuskaamisensa on todella tarpeellista ja virkistävää vaihtelua yönkulkijoiden kuljettamisen lomassa. (Pitäisiköhän kysyä paria päivävuoroa...)

Milloin mennään palvelutalosta ihan vaan asioille tai kauppaan, toisinaan erityisesti viikonloppuina matka vie hautausmaille tai kirkkoon. Joskus käydään sairaaloissa katsomassa viimeisillään olevaa ystävää tai omaa miestä.

Yhteistä kaikille on että en muista milloin kyydissä olisi ollut yhtään mitenkään hankalaa mummelia! Joskus he ovat puheliaampia, joskus kivut tms. vaivaavat, mutta aina he ovat ystävällisiä kuskille ja heitä on ilo palvella. Rollaattori sujahtaa kevyesti ostoskassien kanssa peräkonttiin ja heille on todella ilo avata ovet ja auttaa muutenkin.

Joskus nämä kunnioitettavat vanhukset asuvat vielä jopa yksin omakotitaloissaan. Useinkaan heidän taloissaan ei ole kaikkia hienouksia mitä nykyisin. Jopa ulkohuussi ja veden kanto kaivolta ovat joillekin arkielämää. Samoin lämmitys voi tapahtua puuta polttamalla.

On myös hauska kuunnella kuinka heiltä riittää mielenkiintoa tutustua tietokoneisiin, internettiin ja kännyköihin jne. Myös tarinat menneiltä vuosilta ovat usein niin mielenkiintoisia että joskus melkein harmittaa että kyyti jo loppuu.

Vielä yksi kyyti

Lopettelin jo viime yön vuoroa, eli ajoin kotia kohti. Data kuitenkin tarjosi läheltä kyytiä jonka tietysti kävin noutamassa.

Asiakkaat kyytiin ja suunnaksi vaikkapa Eläintie 17. -Selvä. Käännyn risteyksestä kohti melko lähellä sijaitsevaa osoitetta. Silloin takapenkillä syntyy eloa että piti mennä naapurikuntaan samannimiselle tielle. Ei voinut sitä kertoa silloinkaan kun päämäärän saatuani vielä ikäänkuin varmistin että "sehän onkin siellä sun täällä, aika lähellä."

Ok, tiesin myös sen naapurikunnan samannimisen tien. Sinne siis. Perillä huomautetaan että ajoin ensin harhaan, siis hintaa pitää tiputtaa...

En jaksanut alkaa kinaamaan, tiputin 50 senttiä hinnasta koska turhaa ajoa tuli ehkä 200 metriä. Korkeintaan tuon verran mittarissa oli "liikaa". Minusta se ei ollut minun syyni mutta ei tuollaiseen elämä kaadu.

Asiakas kai odotti isompaa hyvitystä, koska mainitsi että "hyvin sä vedät".

Toivotin hyvää uutta vuotta ja oven sulkeuduttu jatkoin muutamalla muulla sanalla.

Siispä jos astut taksiin eri kaupungissa/kunnassa kuin mihin olet menossa niin oma etusi on mainita määränpää tarkemmin.

Kuski olettaa tietenkin ilman eri ohjetta että ajetaan paikalliseen samannimiseen osoitteeseen.

Uudenvuodenbileitä

"Bileitä on pidetty koulussa ja kotona..."

Uudenvuoden yö eroaa sillä tavalla pe tai la öistä taksin kannalta että juhlinta ei keskity yksinomaan keskustan ravintoloihin.

Ihmisillä on paljon kotibileitä. Niihin sitten tilataan takseja pitkin yötä. Hyvä juttu, koska kyytejä saa koko kaupungin alueelta eikä aina tarvitse korventaa laikka punaisena kohti keskusta-aluetta.

Mutta mutta... olisipa ihmisillä talonsa kunnolla merkittyjä niin että numerot olisivat selvästi näkyviä ja mieluiten valaistuja!

Normaalina yönä se talo missä on valot on usein kyydin osoite mutta kun esim. uutenavuotena melkein joka talossa on valoja aamuun saakka niin tässä lumettomassa pimeydessä on kiva arvailla oikeaa taloa. Ei sitä aina jaksaisi laskea kadun ensimmäisestä talosta 1,3,5, jne...

Hyvää uutta vuotta kuitenkin kaikille!!!