Hivenen rahattoman oloinen herra astui kyytiin ja pyysi päästä aika kauas. Tuumasin että on tarpeen tarkistaa pääoman riittävyys ennen matkaa.
Joo, rahaa oli kyllä. Ihan riittävästi, ...mutta 2 kpl 500 euron seteleitä. Sanoin että eihän niistä pysty antamaan takaisin! Oli hänellä sitten kuitenkin vähän pienempiäkin rahoja joilla sovimme vieväni hänet oikeaan suuntaan, mutta en perille asti.
Valittaa piti kuinka ei palvella vaikka rahaa olisi. Sanoin että ihan äkkiä en usko löytyvän taksinkuljettajaa joka viisisatasesta pystyy antamaan takaisin yli 400 e.
Miksi ei voinut vaihtaa ennen kotimatkaa rahoja edes satasiksi ravintolassa? Tai miksi piti alunpitäen lähteä tuollaisten setelien kanssa matkaan, sillä tuskin baarityöntekijätkään ihan ihastuvat tuon kokoisiin maksuvälineisiin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Jos olisi pitänyt päästä kauemmaksi, niin eikö matkalla olisi ollut mitään huoltoasemaa tai muuta, jolla vaihtaa seteli pienemmäksi? Paitsi etteivät nekään taida aina huolia noin suurta rahaa.
Itse olisin varmaan koittanut jollain keinolla ratkaista ongelman, koska pidempi kyyti on yleensä ihan kannattava ja ainakin harvinaista vaihtelua.
Ajankohta oli viikonlopun aamuyö. Olisi ollut 24 h liikenneasema matkan varrella mutta kuten sanoit niin eivät hekään varmaan olisi ihastuneet tuollaisin seteleihin.
Ajoa oli muutenkin eli en olisi voittanut mitään rahallisesti. Vaihtelua tuli nyt tänä viikonloppuna kun tein keikan lähes samaan paikkaa kuin tämä mies pyysi. Sieltä vain pitää aina ajaa takaisinkin... Nyt tosin säkä iski ja sain puolimatkasta paluukyydin osalle matkaa!
Viikonlopun aamuyönä ajankohta pitkälle kyydille on tietysti huonoin mahdollinen, kun lyhyillä kyydeillä lähtömaksuja kertyisi mukavan tiheään. Pitkästä matkasta ei myöskään nauti, jos väsymys alkaa painaa pahemman kerran.
Kerran ajoin itse aamukuudelta lähtien yövuoron päätteeksi Katajanokalta Helsingin keskustasta Espoon Matinkylän kautta Porvooseen eli ensin parikymmentä kilometriä länteen ja sitten tavallaan samoja jälkiä takaisin ja vielä hyvän matkaa itään päin.
Unohtui kertoa, että edellisen kokemuksen opetus oli se, miten rahallisesti arvokas keikka (n. 100 euroa) voi olla täyttä tuskaa, jos nukuttaa armottomasti. Porvoon motari on karua ajettavaa, kun ei ole edes lamppuja.
Kyllä baarityöntekijät tykkää isoista seteleistä ennen valomerkkiä, kivampi tehdä tilitys.
Lähetä kommentti