Kerrankin kunnolla tippiä

Vein viime yönä porukan surullisen kuuluisan naapurikunnan takakylille jakaen. Olihan siinä lievää ylikuormaakin mutta yksi miehistä ilmoitti olevansa se säälittävä tapaus jonka saa ottaa kyytiin yli luvallisen määrän.

Eli minulle annettiin ensin 20 e, sitten seuraavalta tuli 50 e. Rahaa oli siis kasassa 70 e ja mittarissa kyydin päättyessä reilut 40 e. Sanoin lopuille autossa olijoille että saattekin rahaa takaisin mutta ei kuulemma tarvinnut antaa, loput on minulle...

Well, enhän toki taaskaan ollut niin hölmö etten olisi huolinut. Siis isot kiitokset ja hyvää yötä!

Ihan hyvä lopetus yövuorolle...

Varattu mikä varattu

Odotin tuttujani suositun ravintolan oven lähistöllä. He soittivat minut hakemaan ja koska he ovat ihmisiä jotka haluan hakea niin siinä sitten olin.

Miksi joillekin on niin vaikeaa tajuta että tien reunassa odottava taksi voi todellakin olla varattu? Eräskin naisihminen kävi ainakin kaksi kertaa samalla asialla, siis pyrkimässä kyytiin. Ei mahtunut kaaliin että ei onnistu...

Jos olisin ollut vapaa niin kyllä kai olisin ottanut heti ensimmäiset kysyjät autoon!

Pokkapeliä ja pitkiä matkoja

Joskus joillakin asiakkailla on mielestään hyvä idea kehottaa kuskia ajamaan vaikkapa Tampereelle, Helsinkiin, Turkuun tai muualle kauas ihan vaan kokeillakseen kuskin reaktioita.

Kyllä sen melkein aina haistaa että kyseessä on vain koe. Siispä sanon vaan että selvä, ja suuntaan moottoritietä kohti. Joskus suunta on myös se oikeasti oikea ja asiakas ei heti sano mitään, mutta kyllä sitten kun ratkaiseva risteys lähestyy niin tulee se oikea osoite... Toisinaan vitsi kuolee jo siihen etten hötkyile yhtään tai se risteys on melkein heti.

Jos isot ihmiset siis haluavat leikkiä niin minun pokkani kyllä riittää jonkinmoiseen matkaan kohti sitä kaukaista kohdetta. Mittari käy ja asiakas maksaa.

Niinkin on käynyt että joku promillerohmu keksii lähteä katsomaan "hyvää kaveriaan" jossakin kaukana oikeasti, mutta onneksi järjen pilkahdus useimmiten ehtii väliin. Tarkoitan siis että kello on jotain 4 aamulla, minuakin väsyttää ja edes kaverin puhelinnumeroa ei ole. Saati sitten se että asiakkaan maksukyky ei ehkä vaikuta kovin vahvalta.

On myös oikeasti lähdetty ja rahaa on löytynyt. Helppohan se on ajella kun asiakas nukahtaa melkein varmasti eikä selitä tyhjänpäiväisiä. Kunhan itse vaan pysyy hereillä. Siihen tosin voi auttaa se tyhjänpäiväinenkin keskustelu.

Olen kyllä jättänyt lähtemättäkin väsymyksen tai muun oman syyn takia. Silloin asiakas on joko päätynyt paikalliseen osoitteeseen tai jatkanut toisella autolla.

Kesäaamun muisto

Tamperelainen kollega muisteli kesäöitä.

Minullekin tuli mieleen kuinka vein joskus asiakkaan kesäaamuna maaseudulle.

Asiakkaan poistuessa autosta alkoi hillitön kukon kiekuminen. Ihan perinteistä kukkokiekuuta se veteli antaumuksella. Kello oli kai jotain 04 mutta kukon mielestä juuri silloin tuli aika herättää kaikki, päivä oli alkanut.

Sitä olen aina ihmetellyt kuinka ne elikot tosiaan tekevät sen joka hemmetin aamu, mikä ne siihen pakottaa. Onneksi ei meidän nurkilla sitä ääntä kuulu...

Näitä ei jaksaisi

Jo ajaessani kohti tyhjää taksiasemaa näen sen välittömässä läheisyydessä ylijuopuneen hepun ja sadattelin jo mielessäni että kohtahan tuo tietysti hoippuu mun kyytiin.

Ja eipä siinä kauan mennyt kun sameat aivot tajusivat taksin saapuneen paikalle. Kuskin ikkunan taakse kysymään kyytiä ja sitten sisään autoon.

Pelkääjän paikalle ehdittyään hän ei kuitenkaan osannut sanoa mihin on menossa. "Vie mut johonkin...". Samalla hän ehti nukahtaa muutamaan kertaan, heräsi sentään aina.

Ei siitä mitään tullut, sanoin että mene ulos. Ehti hän vielä yrittää asemalle saapuneen toisenkin auton kyytiin mutta ei näköjään tullut kauppoja heillekään. Minne lie lähti laahustamaan paikalta.

Pian kuittasin sitten datalta kyydin joka olikin luokkaa 50 e, sopi hyvin siihen hetkeen kaikin puolin.

Avasin kommentit myös nimettömille

Siis jatkossa (ainakin toistaiseksi) kirjoituksiani voi kommentoida olematta rekisteröitynyt.

Käyn blogillani kyllä melko usein eli poistan mahdolliset asiattomuudet aika pian. Ja jos niitä tulee liikaa niin palataan entiseen.

Kokeillaan nyt näin. Katsotaan miten käy...

Mitä seuraa kun asiakas oksentaa taksiin...

Ei niin mukava muisto viime talvelta:

Otin keskustasta kyytiin ihan kunnollisen ja siistin näköisen kolme-nelikymppisen miehen. Osoite oli selvä naapurikunnan puolelta ja eikun matkaan. Paha olo kuitenkin yllätti matkalla mutta asiakas ei joko tajunnut tai ehtinyt pyytää ajoissa pysäyttämään.

Kun sain viime sekunnin varoituksen en enää ehtinyt edes aukaista pelkääjän ikkunaa jotta satsi olisi edes osin saatu siitä ulos, olettaen että asiakas olisi tajunnut kumartua ikkunan suuntaan. Auton kylki on paljon helpompi huuhdella puhtaaksi kuin sisäpesu.

Niinpä auto oli AIVAN OKSENNUKSESSA pelkääjän alueelta. Ainoa hyvä juttu oli että soossia ei lentänyt kojelaudan päälle josta sitä olisi valunut kivasti ilmakanaviin mistä kuulemma haisee vielä vuosien päästäkin.

Pikaisen hätäsiivouksen jälkeen soitin isännälle joka asui sopivasti matkan varrella ja kävimme neuvottelemassa vähän rahapolitiikasta. Sitten vein asiakkaan kotiin. Hän maksoi kyydin, lisäksi sotkemisesta sen mitä oli käteistä jäljellä ja kortilla vielä 50 euron nosto...

Ei siitä tullut kuitenkaan mitään hirmu summaa, olisi pitänyt ottaa enemmän seurauksiin nähden. Asiakas oli kyllä pahoillaan ja ei hänelle voinut suuttua mutta kyllä ketutti sillä sen jälkeen ajoin takaisin isännälle jossa me kaksi miestä siivosimme autoa tunnin, siis yhteensä 2 työtuntia. Saimme auton yllättävän hyvin kuntoon ja pystyin jatkamaan vuoroa (lauantai-ilta). Seuraavana päivänä isäntä oli vielä siivonnut autoa lisää 4 tuntia saadakseen kaikista raoista sotkun pois.

Siis siivousta yhteensä 6 tuntia, auto pois ajosta yli tunnin parhaaseen aikaan ja riemu toisen ihmisen oksennuksen siivoamisesta...

Tämän jälkeen autossa on ollut aina muovipussi helposti saatavilla jos yhtään tuntuu että sitä saatetaan tarvita. Ja kyllä olen sen joillekin asiakkaille ojentanut. Ei kuitenkaan ole tarvittu. Ehkä juuri siksi kun se on ollut siinä sylissä valmiina. Samapa tuo, parempi niin.

Varmaan jokaiseen tämän maan taksiin on oksennettu vähintään kerran ennenkuin auto päätyy siiviilikäyttöön. Ei tämä minullekaan ensimmäinen kerta ollut, mutta pahin sotku tähän asti. Oma lukunsa ovat tietysti alleensa kusevat, sotku on helpompi mutta taas pestään penkkiä.
Nahkaverhoilu on näissä tapauksissa helpompi. Se ei ime nestettä sisäänsä kovin nopeasti, joten siivous on yleensä helpompaa. Itse asiassa ajamassani autossa pitäisi olla tilauksen mukaan nahkapenkit, ne vain olivat matkalla tehtaalta vaihtuneet tavallisiin...

Edellinen oli sekin samaan kuntaan suuntautunut matka, eri autolla kyllä. En vaan valitettavasti huomannut mitään ennenkuin asiakkaat olivat jo poistuneet takapenkiltä. Silloin selvittiin "vain" takapenkin puolikkaan istuinosan pesulla. Se oli onneksi farmariautosta helppo irroittaa.

Tämä asia kuuluu tietyllä tavalla ammattiin, mutta aina ei osaa arvata riskitapauksia etukäteen. Ja siitä seuraa noita yllätyksiä jne.

Ääripäänä olen nähnyt sellaisenkin tosi sissin joka on kylmän rauhallisesti oksentanut paitansa sisään taksimatkan aikana. Kai se on kivempi siivota itsensä kuin sotkea taksi ja vastata seurauksista. Minusta ainakin se on parempi vaihtoehto.

Helsingin vessat

Tämä liittyy aikoihini edustustaksin kuljettajana.

Olen viettänyt tunteja ja taas tunteja odotellen asiakkaita milloin missäkin Helsingin iltaelämän keskeisten paikkojen läheisyydessä. Mitäpä siinä muutakaan voi tehdä kuin odottaa, syödä ja juoda jotain, lueskella jne.

Joka tapauksessa (ainakin) kusihätä tulee jossain vaiheessa varmasti.

Niinpä olen "päässyt" vertailemaan hienojen rakennusten wc-tiloja oopperatalosta eri hotelleihin ja muihin edustustiloihin.

Aika hienoja ovat, löytyy marmoria ja muita kivilajeja, jalopuuta sekä muita arvokkaita materiaaleja.

Helpotus on kyllä aina vain ihan yhtä hyvä kuin huoltiksen vessassa. Onhan ne silti siistejä tiloja.

Venäjänkielen opetusta

Ihan supisuomalaiset asiakkaat halusivat viime yönä opettaa minulle pari tärkeää asiaa venäjäksi.

Ok, ajattelin, ehkäpä jotain hyödyllistä...

Lauseet olivat kuinka kehottaa naiselle "ota suihin" ja "mennään naimaan"!

Olisi taas pitänyt arvata mitä oli tulossa. Eipä sen puoleen, en niitä edes enää muista. Rollon yöstä voisi ehkä kysyä jos kiinnostaa.

Mustalaisia, osa 2

Viime aikoina ovat jostain syystä kaksi eri kertaa tulleet mustalaiset kysymään minulta taksiasemalla, että saisiko soittaa minun puhelimellani kun heiltä on puheaika loppu...

Seuraa yleistyksiä:

1) kaikilla mustalaisilla on prepaid-liittymät (kuinkas muutenkaan...)
2) taksikuskit ovat käveleviä tai autoilevia puhelinkioskeja heitä varten
3) mustalaiset voisivat huolehtia että puheaikaa riittää silloin kun tarve on

Ekalla kerralla oli kuulemma auto hajonnut, kaksi miestä käveli luokseni. Ihmeekseni annoin soittaa, sain kyllä maksun.

Toisella kerralla oli jokin uskonnollinen (mikä lie helluntalaisten tms.) uudenvuodentilaisuus hukassa. Kun en tiennyt missä tapahtuma on, niin jo olisi pitänyt taas puhelinta lainata. En lainannut, suljin ikkunan. Nainen ajoi pois autollaan.

Mummoja on kiva kyyditä

En nyt syksyn jälkeen ole ajanut päivävuoroja jolloin mummoja liikkuu ja käy hyvin taksiin. Mutta mielestäni heidän kuskaamisensa on todella tarpeellista ja virkistävää vaihtelua yönkulkijoiden kuljettamisen lomassa. (Pitäisiköhän kysyä paria päivävuoroa...)

Milloin mennään palvelutalosta ihan vaan asioille tai kauppaan, toisinaan erityisesti viikonloppuina matka vie hautausmaille tai kirkkoon. Joskus käydään sairaaloissa katsomassa viimeisillään olevaa ystävää tai omaa miestä.

Yhteistä kaikille on että en muista milloin kyydissä olisi ollut yhtään mitenkään hankalaa mummelia! Joskus he ovat puheliaampia, joskus kivut tms. vaivaavat, mutta aina he ovat ystävällisiä kuskille ja heitä on ilo palvella. Rollaattori sujahtaa kevyesti ostoskassien kanssa peräkonttiin ja heille on todella ilo avata ovet ja auttaa muutenkin.

Joskus nämä kunnioitettavat vanhukset asuvat vielä jopa yksin omakotitaloissaan. Useinkaan heidän taloissaan ei ole kaikkia hienouksia mitä nykyisin. Jopa ulkohuussi ja veden kanto kaivolta ovat joillekin arkielämää. Samoin lämmitys voi tapahtua puuta polttamalla.

On myös hauska kuunnella kuinka heiltä riittää mielenkiintoa tutustua tietokoneisiin, internettiin ja kännyköihin jne. Myös tarinat menneiltä vuosilta ovat usein niin mielenkiintoisia että joskus melkein harmittaa että kyyti jo loppuu.

Vielä yksi kyyti

Lopettelin jo viime yön vuoroa, eli ajoin kotia kohti. Data kuitenkin tarjosi läheltä kyytiä jonka tietysti kävin noutamassa.

Asiakkaat kyytiin ja suunnaksi vaikkapa Eläintie 17. -Selvä. Käännyn risteyksestä kohti melko lähellä sijaitsevaa osoitetta. Silloin takapenkillä syntyy eloa että piti mennä naapurikuntaan samannimiselle tielle. Ei voinut sitä kertoa silloinkaan kun päämäärän saatuani vielä ikäänkuin varmistin että "sehän onkin siellä sun täällä, aika lähellä."

Ok, tiesin myös sen naapurikunnan samannimisen tien. Sinne siis. Perillä huomautetaan että ajoin ensin harhaan, siis hintaa pitää tiputtaa...

En jaksanut alkaa kinaamaan, tiputin 50 senttiä hinnasta koska turhaa ajoa tuli ehkä 200 metriä. Korkeintaan tuon verran mittarissa oli "liikaa". Minusta se ei ollut minun syyni mutta ei tuollaiseen elämä kaadu.

Asiakas kai odotti isompaa hyvitystä, koska mainitsi että "hyvin sä vedät".

Toivotin hyvää uutta vuotta ja oven sulkeuduttu jatkoin muutamalla muulla sanalla.

Siispä jos astut taksiin eri kaupungissa/kunnassa kuin mihin olet menossa niin oma etusi on mainita määränpää tarkemmin.

Kuski olettaa tietenkin ilman eri ohjetta että ajetaan paikalliseen samannimiseen osoitteeseen.

Uudenvuodenbileitä

"Bileitä on pidetty koulussa ja kotona..."

Uudenvuoden yö eroaa sillä tavalla pe tai la öistä taksin kannalta että juhlinta ei keskity yksinomaan keskustan ravintoloihin.

Ihmisillä on paljon kotibileitä. Niihin sitten tilataan takseja pitkin yötä. Hyvä juttu, koska kyytejä saa koko kaupungin alueelta eikä aina tarvitse korventaa laikka punaisena kohti keskusta-aluetta.

Mutta mutta... olisipa ihmisillä talonsa kunnolla merkittyjä niin että numerot olisivat selvästi näkyviä ja mieluiten valaistuja!

Normaalina yönä se talo missä on valot on usein kyydin osoite mutta kun esim. uutenavuotena melkein joka talossa on valoja aamuun saakka niin tässä lumettomassa pimeydessä on kiva arvailla oikeaa taloa. Ei sitä aina jaksaisi laskea kadun ensimmäisestä talosta 1,3,5, jne...

Hyvää uutta vuotta kuitenkin kaikille!!!

Ns. Rahamiehet, nuo korskeasti leveilevät urpot

Silloin tällöin kyytiin sattuu näitä "niin sanottuja rahamiehiä."

On ihan pakko kehuskella taksinkuljettajalle kuinka paljon on rahaa mukana, pankkitilillä, kotona ym. paikoissa tallessa. On mersua, volvoa ja vaikka mitä kartanoa. Alla olevan taksinkin voisi kuulemma ostaa siltä istumalta.

Ja kun perille päästään niin nämä tyypit ovat pahimpia marisijoita kyydin hinnasta, antavat tippiä niukasti tai ei ollenkaan ja joskus rahaa ei edes löydy maksun ajan koittaessa...

Siinä sitten keksitään ratkaisua taas kerran. Jos löytyy toimiva maksukortti niin hyvä juttu. Minulle on aivan sama onko tilillä katetta tai luottovaraa jäljellä. Setviköön pankkinsa tai luottoyhtiön kanssa mahdolliset ongelmat ylityksistä.

Haistatuksia ja hyvää joulua

Jouluaatonaattoyönä eli oikeammin hyvin varhain aattoaamuna asemalle hoippuu nuori mies takki repaleina, housut kurassa ja navigaatio hukassa.

Olen jonossa toisena ja tietysti käy niin että ensimmäinen auto sai datalta kyydin eli minulle lankesi ilo saada kyseinen herra kyytiin.

Kyyti sinänsä meni ihan hyvin, käytiin pankkiautomaatilla, tyttöystävälle soitettiin (poikkeuksellisesti lainasin puhelintani) ja perillä mittarissa oli 31,80 euroa. Rahaa kuitenkin löytyi vain 20 e.

Kirjoitin velkalapun 20 eurolle koska penkkiä piti hiukan siivota ja itse hän oli sanonut maksavansa puhelimen käytöstä. Aiemmista kokemuksista viisaantuneena ajokortti päätyi minun haltuuni odottamaan loppusuoritusta. Mies poistui vihaisena autosta, keskisormi viuhui ikkunan takana ja minä liukenin paikalta.

Pian minulle soitti tyttöystävä (matkalla samaan paikkaan toisella taksilla) ja kysyi joko vein miehen. Kerroin tilanteen ja hän lupasi että maksu kyllä hoidetaan samana päivänä.

Sitten soittikin mies itse ja haukkui minut v...n r.....riksi ynnä muuta mukavaa. Paras oli se kun hänellä oli kuulemma ollut koko raha koko ajan mutta ihan minun naamani takia hän ei silloin maksanut... Soitin piruuttani tyttöystävälle ja kerroin puhelusta. Hän pahoitteli ja sanoi XXXX:n olevan kännissä joskus vähän hankala. Vakuutteli vielä maksun varmasti tulevan.

Puolilta päivin soitti taas herra, tällä kertaa kovin nöyränä ja anteeksipyydellen. Ei kuulemma ollut uskoa kun tyttöystävä oli kertonut yön tempauksista. Sammuminen ja muistinmenetys oli tapahtunut pian hänen soitettuaan yöllä minulle. Sanoin ettei ollut ensimmäinen vastaava tapaus, eikä viimeinen, sattuuhan noita.

Myöhemmin iltapäivällä sitten tapasimme meillä, hän toi rahat ja sai ajokortin takaisin. Toivotimme hyvät joulut ja kummankin joulumieli oli pelastettu.

Pian olikin pukin aika tulla vierailulle.

Isompia ja pienempiä pomoja

Ajoin aikanaan pitkään ns. edustustaksia. Enimmäkseen pikkubussimallia mutta joskus tavallisillakin autoilla.

Sen voin varmasti sanoa että tässä VOI melko pitkälle yleistää. Tietysti poikkeuksia molemmin päin on myös...

Siis mitä pienempi titteli niin sitä paskantärkeämpi käytös ja kuskille ynseily on ihan tavanomaista.

Kun taas lähes aina oikeasti isot johtajat ovat mitä mukavimpia ja pahaisen autonkuljettajankin aidosti ystävällisesti huomioon ottavia ihmisiä!

Mustalaisia

Kyllä, käytän sanaa mustalainen. Sen olematta rasistisessa merkityksessä.

Eräs heimoveli päätti kerran kertoa (juuri sillä äänellä minkä jokainen osaa kuvitella P.P.P.:n ja A. Kallialan sketsien perusteella) että hänellä on povitaskussa Mora. Taisipa liittyä jotain samaa kuin edellisessä kirjoituksessani myös.

Minä siihen että annetaan sen olla siellä ja ajetaan perille jossa kyyti maksetaan ja sanotaan heippa.

Ei minulla ole ollut varsinaisesti heidän kanssaan ongelmia. Itse asiassa viime aikoina ei ole tainnut olla ainuttakaan kyydissä.

Joskus on kyllä ollut ihme kuvioita mutta hyvin on pärjätty. Eikä näin pienemmässä kaupungissa suuremmat ryppyilyt onnistu kun kyllä ongelmatapaukset pian tunnetaan.

"Entäs jos en maksa?"

Joskus asiakkaan päähän kirkastuu ajatus esittää kuskille kysymys: "Mitäs sanot jos en maksa tätä kyytiä...?"

Joka kerta olen vastannut täysin rauhallisesti: "Eihän se niin mene... jos taksin ottaa niin tapoihin kuuluu se myös maksaa."

Aiheesta on pienin eroin variaatioita mutta perusasetelma aina sama.

Ja joka kerta asiakas on maksanut kyydin valittamatta.

Kai se on niin että pitää kokeilla joskus kuskin kanttia ja reagointia. Kun kuski on täysin rauhallinen niin homma kusee kintuille.

Todella hämärää puuhaa...

Vähemmän mukava muisto muutaman vuoden takaa.

Nuori mies ajatti hiukan outoon osoitteeseen, pyysi odottamaan ja poistui metsän suuntaan. Jo tässä vaiheessa soitin taksikaverille että jotain outoa on tekeillä. Hän olikin lähellä ja kävi paikalla. Samassa mies kuitenkin palasi ja ajoimme seuraavaan, vielä metsäisempään paikkaan.

Sama juttu, mies pois autosta 5-10 minuuttia. Soitin taas kaverille ja sovimme että kerron aina missä ollaan kun mies poistuu ja mihin ehkä ollaan seuraavaksi menossa jos sen tiedän. Sekin sovittiin että jos ei minusta kuulu tiettyyn aikaan mitään niin hän hälyttää apua. Lähetin aina tekstiviestillä seuraavan osoitteen tai että olen ok.

Asiakas ei varmaan tajunnut miksi minun piti välillä soittaa kaverille että "kyyti kestää, en ehdi hakemaan vielä." Tätä jatkettiin muutama erilainen paikka, sitten kyyti loppui, sain maksun ja kaikki hyvin.

Olipahan kuitenkin outoa hommaa. Mieleeni tuli että ehkäpä huumekauppias käy hakemassa tai viemässä kätköilleen rahaa tai huumeitaan.

Mitään paketteja tai vastaavia en kuitenkaan nähnyt missään vaiheessa. Samasta syystä en poliisillekaan mitään ilmoittanut. Asiakkaan käytös oli täysin asiallista koko ajan, siksi en häipynyt paikalta. Mitään varsinaista uhkaa en siis kokenut, mutta varmistin turvallisuuttani vain oudon puuhailun takia.

Nyt muistuu vielä se mieleen että miehellä taisi olla mukana tyttöystävä tms. joka välillä jäi autoon ja välillä lähti mukaan asioille.

Kattokaiteilla on käyttöä

Olinpa talviaikaan töissä Passat-farmarilla.

Asiakas oli tulossa tien vierestä kyytiin mutta hetken kuluttua ihmettelin että mitenkäs se yhtäkkiä noin roikkuu auton kyljessä.

Mies oli liukastunut ja juuri liukuessaan auton alle sivulta päin, ehti ottaa kiinni kattokaiteista.

Näytti hivenen huvittavalta kun iso mies roikkuu kaarella jalat auton alla ja kädet ylhäällä kiinni...