Pikkuhousut hukassa

Menin osoitteeseen ja terassilla näkyi vuoroin mies ja vuoroin nainen meuhkaamassa jotain mikä ei auton sisälle kuulunut.

Koska minulle huidottiin että olisi asiaa, menin ulos ja selvitin tilannetta. Ongelmaksi osoittautui kadonneet pikkuhousut...
Naisella oli kyllä muuten vaatteet päällä mutta "nuo olivat pöllineet hänen pikkuhousunsa".

Tilanne eteni niin että ei sieltä kukaan ollut lähdössä ja niinpä poistuin. Olin kyydin saadessani ihan nurkan takana, mutta tarkka osoite oli hiukan epäselvä. En siksi edes ollut vielä laittanut mittaria päälle. Ei siis tarvinnut tehdä hutkukuittia vaan muuten mittari ja data takaisin vapaatilaan vaan. Näillä sankareilla ei riittänyt kiinnostusta ns. lähtömaksun kuittaamiseen tilanteen ollessa kuumimmillaan, joten en alkanut siitä kinaamaan. Jätin heidät selvittämään ongelmaansa.

Mitä oli tapahtunut ennen tuota tilannetta, jäi arvoitukseksi, mutta näköjään kaikenlaista "pääsee" taksikuski yöllä näkemään. Se tuli ainakin taas todistettua.

Pullon kallistelua

"Ei niin korkeatasoisesta" juottolasta sain kyytiini porukan jonka yksi jäsen istui melkein täyden kaljapullon kanssa etupenkille. Annoin luvan jos pullo pysyisi varmasti pystyssä ja hän joisi sen pian tyhjäksi. Olin jo vähän huolestunut miehen hataran liikkumisen takia.

Ei tuntunut matkan aikana olut maistuvan ja käden kontrolli heikkeni ja niinpä pullo kallistui jo uhkaavasti kohti penkkiä. Sanoin että pidä se pullo kunnolla ylöspäin. Mussun mussun ja ei se kaadu yms. sönkötystä. Minä sitten että jos tässä on ongelma niin voit jatkaa kävellen. Herra tietysti sai siitä kierroksia ja halusi pois autosta pari sataa metriä ennen määränpäätä. Se sopi minulle oikein hyvin, pysäytin auton.

Vein loput porukasta perille eikä kukaan heistä valittanut kaverin puolesta. Kiittelivät vaan kyydistä. Tajusivat kai homman ytimen. Pitänee tiukentaa juomiskontrollia taksissa. Ehkä olen vähän liian helposti antanut ottaa niitä pulloja mukaan. Kaljat penkillä kun haisevat niin "kivasti" ja pitkään...

Kättelijöistä

Nainen ratissa kirjoitti fyysisestä koskemattomuudesta. Onhan sitä kaikenlaisia lääppijöitä. Ehkä olen sen verran iso ja ruma karju ettei niitä riesaksi asti silti ole. Aiheesta tuli kuitenkin mieleeni ihmiset jotka välttämättä haluavat kätellä kuskia kyydin lopuksi.

Tarkoitus on varmaan hyvä, eli ikäänkuin kiittää hyvästä kyydistä. Mutta ... ...

Useimmiten kättä tarjoava ihminen on jollain lailla epäsiisti, käynyt nähteni puskassa kusella, pyyhkinyt oksennusta kämmenselkään tai jotain muuta yhtä ihastuttavaa. Joskus käsissä on verta tai muuten vaan likaa.

Minun pitäisi sitten omilla käsilläni kaivaa nenää tai unihiekkaa, syödä eväitä tai käydä itse tarpeillani. Kivaa, jos on saanut kontaminaation asiakkaan mistä lie!

Eihän rahakaan niin puhdasta ole, sitä on kuitenkin pakko käsitellä. Olen kyllä loukannut tai jopa suututtanut useamman asiakkaan kun en kovin helpolla kättele. Heidän on siis elettävä minun virheitteni kanssa. Ei voi mitään.

Ehkäpä pitäisi pitää aina mukana näitä puhdistavia käsipyyhkeitä. Niillä kädet tarvittaessa puhtoisiksi ja taas mennään...

Idiootteja!

Nämä tyypit jotka siirtelevät ajotielle puistonpenkkejä, tietöiden aitoja yms.
Joskus eteen tulee parimetrinen karahka pystyssä keskellä pimeää ajoväylää pienessä tien reiässä. Erikokoisia kiviä, rikottuja pulloja, terassien kalustoa, polkupyöriä ja vaikka mitä löytyy öisiltä kaduilta.

Hemmetin vaarallista touhua! Jos niitä ei huomaa ajoissa, tulee vähintään kolhuja autoon ja jos väistää viime hetkellä mutta osuu johonkin muuhun, voi käydä ihan mitä tahansa.

Pitäisi laittaa nämä älykääpiöt itse siihen tielle makaamaan.

Smurffin laki

Tuli taas viime yönä todistettua että kun liikkeellä on kavereita jotka haluan kuskata tarpeen tullen, niin puhelimen soidessa olen tietysti mahdollisimman kaukana heistä.

Pientä odotusta siitä tulee mutta onneksi pakkaset ovat olleet maltillisia viime aikoina. Kiitos kärsivällisyydestä.

Kyllä tietysti joskus menee niinkin että pääsen ihan salamana ollessani vapaana aivan lähellä. Ennustamaan ei vaan pysty...

Menihän se taas rutiinilla

Kuinkahan mones vappuyö tämä oli jonka olin taksissa, en edes viitsi yrittää laskea. Luultavasti olen ajoluvan saatuani tehnyt niistä jokaisen.

Lähtihän se hyvin käyntiin ja kyytejä tuli ympäri kaupunkia kun vappuna ihmisillä on paljon kotibileitä (sama uutenavuotena), eivätkä kaikki ajot keskity keskustan ravintoloiden tyhjentämiseen. Kassaa tuli hyvin niinkuin aina vappuna. On aivan sama mille viikonpäivälle vappu osuu, aina on ajoa.

Yö meni sillä lailla mukavasti että ei edes pahemmin väsyttänyt missään vaiheessa. Eikä kukaan sotkenut autoa, ollut maksukyvyttömänä liikkeellä tai muuta klassista. Which was nice.

Ei jaksaisi lähteä töihin

Vappuaattoyö. Jälleen taksissa.

Juuri nyt en millään viitsisi lähteä pian töihin. Takana jo pe ja la yöt jolloin ajoakin oli ihan kivasti.

Mersu seisoo pihalla... kai se on vaan kohta siirrettävä perse sinne penkille taas kerran ja lähdettävä baanalle. Kyllä se työmotivaatiokin siitä sitten herää kun kyytejä tulee.

Rahan takiahan siellä ollaan eli euro on paras konsultti työn tekoon...

Tyttö 22, poika vain...

Kyydissä olleella nuorella naisella oli vakava ongelma. Hän oli menossa pojan luokse, josta hän kyllä piti, mutta koska heillä oli kaksi vuotta ikäeroa (tyttö vanhempi) niin hänen piti sanoa etteivät he voi alkaa seurustella.

"Johan hänen perheensä ja kaverit olisivat ihan kauhistuneita." Sanoin ettei tuo nyt minusta niin hirvittävän iso ero olisi...

Hän halusi numeroni että voin hakea hänet myöhemmin kun olin niin "kiva ja ymmärtäväinen."

Annoin numeron ihan mielenkiinnosta että mitenhän pojalle kävisi. Tyttö sitten soitti ja olin melko lähellä vapaana, siis hakemaan.

Oli tullut ilmi että poika olikin VAIN 18 VUOTTA!!! APUA! Eihän siitä voinut mitenkään tulla mitään, joten voi poikaa...

Vanhan taksisedän mielestä on ihan hyvä jos aikuistuvilla nuorilla ongelmat ovat tuota tasoa. Ei liikaa elämä paina. Vielä.

Oikeat rahamiehet eivät rehvastele

Osuipa kyytiin varakkuudestaan tunnettu paikallinen henkilö. Perillä hänen ökytalollaan (niinkuin nykyilmaisu kuuluu) kyyti maksettiin ihan tavallisesti käteisellä.

Joillakin näyttää kulkevan lompakossa varoja hiukan isompaankin akuuttiin tarpeeseen. Rahankaivuvaiheessa vilahti ainakin 500, 200 ja 100 euron setelit. Näytti myös siltä että eivät ne siellä yksin majailleet. Hyvä hänelle, kovalla työllä ajan saatossa ansaittuja ovat.

Minulle löytyi ihan sopivia pieniä seteleitä. Kiiteltiin puolin ja toisin sekä hyvää yötä.
Huomionarvoisaa oli se että toisin kuin aiemmassa jutussani, niin näyttää siltä että oikeasti rikkaitten ei tarvitse kerskailla ja puhua leveitä tarinoita. Rahaa vaan on, riittävästi.

Kuulemma kauheesti nappuloita ja valoja

Yllättävän usein ihmiset ihmettelevät kuinka kauheasti mersussa on kojelaudassa sitä sun tätä. Eihän siinä niin paljon ole, ylhäällä lämmityksen ja ilmastoinnin säädöt, sitten taksamittari jonka alla radio/cd ja alhaalla muutama muu nappula...

Se on vaan kai sakemannin mielestä hienon näköistä kun radio vie tilaa saman kuin vanhoissa autoissa koko mittaristo.

Ihan normihommia

Viime aikoina ei ole kummempia tapahtunut pirssissä. Tasaista ja tavallista. Ei ongelmia asiakkaiden kanssa, ei kolhuja eikä mitään muutakaan erityistä.

Pitääkin olla tyytyväinen, sehän on hyvä noin. Ei ehkä kerry tarinoita tänne mutta tarkoitushan on hoitaa työ ilman sen kummempia sivujuonteita.

Lisäksi on muistettava että vain pieni murto-osa asiakkaista koskaan on millään lailla hankalia. Ehdoton enemmistö käyttäytyy hyvin, ei sotke ja maksukin hoituu niin kuin pitää.

Mutta eiköhän muutaman tulevan vuoron sisään mahdu taas jotain aiemmin kertomieni juttujen tapaisia asioita. Vaikka ei aina niin kivaa, niin onhan sekin sitten omalla tavallaan normihommia...

Pikku hiljaa etenee...

Kuviakin olen saanut ruutuun. Vielä kun opin niitä siirtelemään tai sijoittamaan toisiin paikkoihin, muokkaamaan kokoa jne... Ohjeet löytyivät lopulta kaikki suomeksi kun vaihdoin kielen niissäkin.

Onnistuin just lisäämään sivulaskurin, ja se on minulta jo aika hyvin!!! Pari linkkiä olen laittanut myös, lisää saattaa tulla jossain vaiheessa.

Joka tapauksessa tämä on jo nyt paljon parempi kuin se alkuperäinen varsin aneeminen ulkoasu!

Kyllä se siitä, kun vähän potkii!

Kuten voit huomata, olen tehnyt ensimmäisen, tai oikeastaan toisen päivitysversion tämän blogini ulkoasusta. Olen ihan tyytyväinen itseeni koska en todellakaan ole mikään tietokone-expertti. Luulen että pyrin jatkossa kehittämään ilmettä ehkä jopa valokuvilla nyt kun blogin ohjelmaversio on uusinta mallia. Katsotaan onnistunko...

Kiusallista

Kun mummeli kertoi osoitetta mihin mennään niin sain juuri ja juuri selvää. Hän puhui kuin kirjain kerrallaan, kuitenkin enintään tavun pätkissä.

M m m m e e e n n n n n n ään o o o s s o o i t t t t ee s s s e e e e n n n...

Jotenkin tuohon tapaan. Kuvittele siis äännetyksi kirjain kerrallaan ja tavallaan änkyttäen samaa kirjainta moneen kertaan.

Ei ollut helppoa kun hän kuitenkin yritti jotain keskustellakin matkan aikana.

Toivoin että matka loppuisi pian, olin melko hukassa...

Ei ollut ihan paras fiilis kun en vaan pystynyt ymmärtämään.

Pääsiäinen ennen ja nyt

Muistan kuinka pääsiäisenä oli "ennenvanhaan" kapakat kiinni ja muutenkin hyvin rauhallista yöaikaan. Nykyisin juottolat ovat auki ihan normaalisti ja ihmiset liikkuvat kuten tavallisena viikonloppuna. Mitä nyt on useampi yö aikaa rellestää ennen arkea.

Ilmeisesti ainakin meillä päin olivat yöt vilkkaita taksissa. Itse todistin vain pe-la yön kiireet mutta jäin käsitykseen että myös to ja la oli ollut meininkiä. Päivät sitten olivatkin jotain muuta. Sunnuntaina jotakin saikin aikaan mutta maanantai oli ihan kuollut päivä. Minkäs sille teet, istuttava vaan on. Silloin tällöin moinen ajanhukka ei haittaa ja onneksi sunnuntaipäivät eivät aina ole tuollaisia. Tuli kyllä mieleen yksi syy miksi aikanaan läksin pois vakikuskin hommista.

Nyt palataan taas tuttuun kuvioon jossa minä ajan lähinnä viikonloppuiltoja ja kaikki ovat tyytyväisiä. Tietysti jos autoilija taas joskus tarvitsee minut tällaiseen poikkeustuuraukseen niin teen ilman muuta koska onhan se reilua kun kuitenkin saan niin monta "hyvää" vuoroa vuoden aikana.

Vanhat ihmiset vauhdissa

Arvostan vanhoja ihmisiä.

En arvosta niitä vanhoja ihmisiä joilla on muutenkin liikkuminen vaikeata ja sitten heidän täytyy lisäksi juoda itsensä melkein kannettavaan kuntoon. Tällä kertaa jopa keskellä päivää. Tuli kuulemma vähän juhlittua pääsiäistä...

Kaiken kruunasi että heitä oli kolme, ja yksi porukasta muisti vielä kiittää kusemalla alleen taksissa.

Oli joo taas ihan kunkkufiilis siivota sitäkin! Ja minä kun kuvittelin sopiessani pari päivävuoroa että ei ainakaan känniääliöitä tulisi kyytiin. Tuli kuitenkin ja ihan klassisia tapauksia, mitä nyt ikää oli kaikilla varmaan noin 80 vuotta. Eihän ikä saa estää juomista mutta pitäisi ottaa huomioon miten sen jälkeen pystyy toimimaan kun muutenkaan ei jalka nouse nuoruuden malliin enää.

Kai se sitten on jonkinlaista ahneutta

Eli kun aamusella haluaisi jo lopettaa työt, mutta kotiin on 10 km matkaa ja tällä matkalla tulee melkein väkisin kyyti tai pari ennenkuin oikeasti saa vuoron lopetettua.

Pitää kuitenkin muistaa että taksitöissä ollaan ensisijaisesti ajamassa maksavia asiakkaita paikasta toiseen eikä huvikseen yksin auto muuten tyhjänä cruisailemassa. Niinpä ne tarjotut kyydit tulee ajettua ja niistäkin korjattua raha kotiin.

Siiderit ja hampurilaiskastikkeet taas penkillä...

Sanoin heille heti heidän tullessaan kyytiin että hampparit pysyvät sitten paketeissaan. Eikös "salasyöjä" iskenyt taas ja perille päästessä huomasin asian. Sekä sen että penkillä oli Hesburgerin kerroshampurilaiskastiketta. Hitsasin välittömästi ja ponkaisin ulkokautta oikeanpuoleiselle takaovelle ääneen kiroillen ja sadatellen sensuroiduin lisäsanoin että eikös puhe ollut pakettien kiinnipitämisestä jne.

Ilmeisesti reaktioni pelästytti koska syyllinen otti heti etäisyyttä eikä yrittänyt urputtaa vastaan. Pyyhin samantien paperilla sotkua joka onneksi oli ilmeisesti niin hetki sitten tippunutta että lähti pois helposti. Enemmän minua suututtikin itse asia. Kun oli kerran sovittu että paperi ei aukea matkalla niin sen piti pysyä kiinni.

Sotkija tuli sitten kuskin ovelle tarjoamaan vitosta. Sanoin että anna olla kun lähti niin helposti pois mutta ensi kerralla et taksissa syö.


Samana iltana toisella asiakkaalla oli siideripullo mukana. Korkki kiinni ja kaikki hyvin. Kuitenkin perillä huomasin että takapenkki oli märkänä istujan vierialueelta. Olin varma että kuivaa oli ennen heitä koska vilkaisen takapenkille aina asiakkaan poistuessa. Toisaalta sotkujen takia ja toisaalta että ei jäisi puhelimia, lompakoita yms. Taas piti nousta siivoamaan. Otin paksista pyyhkeen ja manasin asiakkaille että juuri tämän takia taksissa ei syödä tai juoda. Onneksi sain suurimmat taas helposti pois ja loput kuivuivat illan aikana.

Olipahan siis samanlaisia sattumia samana yönä, mutta onneksi ei tällä kertaa pahempia. Saattoivat tapahtua toisessa järjestyksessä, mutta ei kai sen tässä väliä.

Jälleennäkeminen

Viikonloppuyönä osui kyytiini mies joka tunnisti minut äänestä. Kertoi olleensa se mies joka jouluaaton aamuyöllä oli käyttäytynyt hivenen huonosti.

Kertoi sitten kavereilleen suurinpiirtein mitä kävi ja pyyteli vieläkin anteeksi. Sanoin ettei siinä mitään kun asia on selvitetty silloin jo samana päivänä.

Luultavasti hänelle on siis jäänyt asiasta huomattavampi muisto kuin minulle. Onneksi kuitenkin niin että kehtaa paljastaa itsensä minullekin vaikka minä en osannutkaan tunnistaa pimeässä.

Aamuyön puhelinterroristi

Kello oli noin klo 04 kun asiakas keksi soittaa kaverille että laittaisi saunan päälle, niin hän tulee saunomaan. Ei kuulemma käynyt kun kaveri oli just käymässä p....n päälle.
Sitten soitettiin seuraavalle kaverille että onko viinaa, hän tulee juomaan. Ei kuulemma käynyt kun kaveri oli just käymässä p....n päälle.
Seuraavaksi hän kysyi minulta lähdenkö Toiseen Kaupunkiin (yli 100 km matkaa), rahaa olisi kyllä ja siellä saisimme molemmat p....a. Sanoin etten lähde, formulakisa alkaisi pian ja minua jo väsytti työt, vuorokin loppumassa.
Päädyimme lopulta hänen kodilleen. Silloin hän huomasi että naapurissa oli valot. Nerokas idea oli että soittaa numerotiedusteluun ja pyytää yhdistämään. Ei vastausta.
Tässä välissä hän maksoi kyydin... mutta sitten piti taas soittaa tiedusteluun ja puhelu yhdistettiin taas naapurille. Naapuri ei kuitenkaan vastannut tälläkään yrityksellä.

En viitsinyt hermostua mutta miksi ihmeessä jälkimmäinen puhelu piti tehdä autossa, kyyti jo maksettuna. Olisi painunut hevon v...n kuuseen siinä vaiheessa!!! Viivyttely saattoi olla minulle ihan hyväkin, sain melkein heti uuden kyydin.

Sitten olikin aika opetella uusia sanontoja: forza Ferrari, forza Kimi jne. On se vaan hassua kun nyt "pitää" kannattaa vuosien ajan "vihollisleiriin" kuulunutta tallia.