perjantaina, lokakuuta 12, 2012

Laulaja kyydissä

Hän kysyi, saako laulaa.
Minä vastaan aina näihin että tietysti, jos osaa oikeasti.
Hänpä sitten veti sikermän Kaija Koota kauniisti ja nuotilleen.
Kerrankin ihan kiva kuunnella. Niitä känniläisten mölinöitä ei jaksa.

keskiviikkona, lokakuuta 03, 2012

Kyytiin, osoitteeseen, ei rahaa, takaisin, poliisi...

Asiakkaat taksiasemalta kyytiin ja lähellä olevaan osoitteeseen. Perillä ilmeni että ei heillä ollutkaan maksukykyä. Joten turha vängätä enempää, palautus lähtöpaikkaan. Ruuhka-aika päällä joten häviää enemmän jos sopii epävarmasta myöhemmin tapahtuvasta maksusta jo siinä että menee keikka tai pari ohi.

Takaisin tolpalla nämä järjen jättiläiset eivät suostuneet poistumaan autosta. Sattumalta poliisi ajoi ohi ja sanoin että NYT ulos tai asian hoitaa poliisi. Vieläkään ei tehonnut. Niinpä D päälle ja kaasua. Ajoin poliisien perään ja vilkutin valoja.

Hehän tietysti heti pysähtyivät ja kysymään että mikä hätänä? Täällä meillä päin poliisi on taksikuskin ystävä ja auttaa hyvin auliisti ja tehokkaasti.
Sanoin että eipä muuta kuin että rahattomat asiakkaat eivät suostu poistumaan autosta.
Ei tarvinnut konstaapelin kahta kertaa kehottaa kun jo tottelivat. Toinen oli jo nukahtanut ja autosta tullessa housutkin putosivat.

Poliisi kysymään, onko minulla vaatimuksia? Sanoin että ei ja kiitos avusta!
Ehdin vielä kuulla kuinka poliisi muistutti toista että eikös me jo sovittu alkuillasta että olet loppuillan kunnolla? Eli poliisin tuttuja jo aiemmasta sinä iltana...

keskiviikkona, syyskuuta 26, 2012

Viidessä vuodessa rahoiksi...

Tämä tapaus on kyllä kärkipäästä. Oli niin varma asiastaan, kyllä hän tietää!

Klassinen onko oma vai toisen auto alkuun, sitten tärkeä kysymys:

- Miksi ajat toiselle?

Vastailin jotain ympäripyöreää.

- Hänellä oli kuitenkin varmaa tietoa, miten minun kannattaisi toimia:

  "Hanki oma auto ja 5 vuodessa sulla on velaton, hyvin tuottava yritys!"

Sitten voisin kuulemma itse makailla kotona ja kuskit tahkoaisivat minulle rahaa.

Ei mennyt jakeluun että:

a) se vaan ei mene noin

b) omaa liikennelupaa ei noin vaan oteta jostain

c) se nyt vaan ei todellakaan ole noin

JOS tuo olisi totta niin kai olisin jäänyt taksiin aikoinaan vakituiseksi ja nyt olisi jo ollut aika montakin omaa autoa. Tässähän olisi jo varmaan aika varoissaan kun niitä viisivuotisia olisi jo muutama takana.

maanantaina, syyskuuta 24, 2012

"Ei tunnu kesältä!"

Kuuman kesän kuuma helleilta. Auto luonnollisesti hyvin ilmastoitu viileäksi.
Sitten kyytiin tulee oikea Älyn Jättiläinen.

-Avaa ikkunat...
-Miksi ihmeessä?
-No kun ei tunnu kesältä...
-(Hiljaa mutisten: idiootti!)

perjantaina, syyskuuta 21, 2012

Paljonko tienaat tästä?

 -En kerro.

Tuossa se keskustelu lyhykäisyydessään.

Maanteiden kuningas, rekkamies uljas!

Lähes koskaan ei ilmene mitä asiakas tekee työkseen.

Mutta olipa heppu joka kyllä ylpeänä ilmaisi ammattinsa selvästi.

En raukka taksikuski osannut ollenkaan ajaa autoa. Kovin oli kaikessa moittimista.
On se hyvä että joskus sentään joku näin palauttaa maan pinnalle...
* Kukapa sen paremmin tekisi kuin tien kunkku, rekkamies!

Ei nyt sitten lähdetä enempi puhumaan osan hänen kollegoistaan jatkuvasti tekemistä liikenteen vaarantamisista punaisia päin ajaen yms. mitä täällä meillä päin säännöllisesti näkee.

Suurin osa meistä kaikista liikenteen ammattilaisista ajaa asiallisesti ja hyvin.
Joukkoon osuu aina muutama mätämuna ja jokunen rajatapaus. Ei pitäisi yleistää.

Tällä nimenomaisella herralla taisi olla jotain viilteleviä patoumia sielussaan meitä taksikuskeja vastaan.
Kuulun mielestäni näihin asiallisesti ajaviin, sekä siviilissä että pirssissä. Näin tein tässäkin tapauksessa ajaessani, mutta jos haluaa valittaa ja korostaa omaa "osaamistaan" niin mikäs siinä.

Taksikuskin tärkeimpiä sääntöjä onkin että ei saa provosoitua mistään.
(Lähes) Ketä tahansa kusipäätä kestää sen noin 10 minuuttia minkä keskiverto kyyti vie.

Onnea vaan baari-illalle!

Lähtökohta erinomainen...

Klo 18.30 keskiviikko-iltana jo baariin lähtiessä paskat housussa. En tätä tietystikään huomannut vielä kakipöksyn kyytiin tullessa.

Mutta perillä kyllä. Ylistys ja kiitos nahkapenkeille!
Taas oli helppo ja nopea siivous kun ei sitä sentään ollut kuin hajuksi. (Hahhaa, olipa hauska heitto...)

tiistaina, helmikuuta 07, 2012

Autoihin tulee kivoja uusia varusteita.

Viimeisin kokemani tällainen uusi toiminto ovat kääntyvät ajovalot. Aluksi silmä vähän vaatii tottumista mutta lopulta oikein hyvä systeemi.
Sopivasti kun tie kääntyilee niin hauskasti valot pyyhkivät laidalta toiselle.
Saattaa tuntua turhalta varusteelta mutta muutaman yön kokemuksella en voi kuin kehua.

Keksintönä tuo on jo vanha juttu. Jo kauan sitten Citroën käytti sitä, ehkä joku muukin. Saattoi olla Roverin P4, ns. kyklooppimalli jossa ehkä myös keskimmäinen eli kolmas ajovalo kääntyi?
Ne tietysti olivat mekaanisesti toteutettuja kun nykyiset surisevat servojen kääntäminä.

Historiaa: http://en.wikipedia.org/wiki/Citroen_DS#Directional_headlights

lauantaina, joulukuuta 03, 2011

Luonnoksia pukkaa...

Sain aikaiseksi kirjoittaa aiheet muistilapuilta tänne raakileiksi.

Kunhan ne saisi sieltä vielä muokattua ja julkaistua...
Nyt niitä tuli 8 ja yhteensä julkaisemattomia luonnoksia on jo 15. ( ! )

Ehkä pitäisi vähän ryhdistäytyä. Mutta vasta sitten kun ehtii, jaksaa ja viitsii.

V...u kun v.....aa! Ja Kettu.

Ottaa pattiin, ärsyttää.
Ihan vaan se kun tullaan kyytiin niin että just 2 sekuntia aiemmin oli vielä Nortti huulessa.

Itse kun en polta niin se  k i t k e r ä  tupakan haju mikä siitä tulee väkisinkin pitkän aikaa, se riepoo.

Viime aikoina näitä on ollut aivan solkenaan. Mutta minkäs voi muuta kuin purnata täällä.

Sitten se kettu. Hiukkasen huvitti kun näin yöllä ketun kipittävän aimo matkan pitkin pyörätietä. Onhan siinä paljon helpompi kulkea kuin metsän puolella...

sunnuntai, lokakuuta 02, 2011

Kollegasta, pakko vähän avautua...

Pidin sitten kerrankin vapaata lauantai-illan. Perjantaina olin ajossa ja tapasin asemalla henkilön joka oli tulossa minua tuuraamaan seuraavana iltana.

Hän sitten tuli minulle selittämään tyyliin: "katsokkin että auto on siisti ennenkuin minä sillä töihin lähden".
Vastasin, että joo, juurihan sen ennen vuoroa pesin ja matot harjaan aina vuoron lopuksi.
Hän sitten jatkoi samaa, johon minä että kukakohan sillä autolla oikeastaan ajaakaan vakituisesti ja tietää kyllä missä kunnossa auto pidetään siinä firmassa?
-Juu juu mutta hänelle pitää olla auto siisti, sen kyseinen isäntäkin kuulemma tietää ja huolehtii jos hän on tulossa ajamaan...
Sanoin että auto on nyt puhdas, enkä sitä klo 5 aamulla pese tai imuroi, matot pöllytän ja harjaan. Piste.

Taidanpa antaa vähän autoilijalle palautetta tästä henkilöstä. Hän on ammattilainen, hyväkin kuljettaja, mutta ei pitäisi alkaa "opettamaan isäänsä naimaan ja äitiään synnyttämään".

Ei mulla muuta tällä kertaa. Tämäkin vain siksi että sama debatti käytiin vähän eri muodossa pari vuotta aiemmin kun oli vastaava tilanne. Se vaan on niin että tuuraaja hyväksyköön kaluston sellaisena kuin sen saa ja tehköön lupaamansa työn kunnolla. Ihan typerää nillittää tuollaisesta asiasta kun kuitenkin se kalusto annetaan asiallisessa kunnossa käyttöön.

tiistaina, kesäkuuta 21, 2011

Pikakuva liikennevaloissa


Eihän tuossa kummempaa. Tuli vaan yksi numero lisää matkamittariin.

Yritän jatkossa lisätä kuvien määrää tässä blogissa. Ne kun kivasti piristävät niin tekstivoittoista ilmiasua.
Pieniä tunnelmapaloja öisestä Suomesta taksikuskin elämästä.

torstaina, kesäkuuta 16, 2011

Sandaalit, vihdoinkin tajusin!

Niin monet vuodet olen katsellut vanhempia kollegoita jotka tekevät hommia kesäkuumalla sandaalit jalassa. Jostain syystä en ole itse koskaan niitä käyttänyt. Vaikka ne ovat ihan hyväksyttävät jalkineet.

Mutta nyt, ajettuani piiiiitkästä aikaa päivävuoron hellepäivänä, päätin avata uuden aikakauden.
Laitoin itsekin kyseiset patiinit jalkaan töihin lähtiessäni. Autossa sisällä on melko sama mitkä kengät siellä on kun ilmastointi kyllä puhaltaa tarvittavan määrän viileää jaloillekin. Mutta ulkona asia on toisin. Olin valinnastani kiitollinen itselleni, verrattuna vaihtoehtona olleisiin umpinaisiin nahkakenkiin.

Vielä kun voisi laittaa siistit polvipituiset tummansiniset shortsit, nekin löytyisivät. Mutta eivät taida täyttää ihan "ohjesäännön" mukaista pukeutumisetikettiä. ...Onkohan asia varmasti niin?
No, ihan sama. Yövuoroissa ollaan enempi autossa ja töitäkin viikonloppuöinä riittää paremmin. Ilmastointi jäähdyttäköön jalkateräni!

tiistaina, huhtikuuta 05, 2011

Nollapäivitys...

Väänsin tuossa yli kaksi vuotta luonnoksissa ollutta aihetta julkaistavaan muotoon.
Ei se vaan tullut hyväksi. Ehkä sitten myöhemmin.

Hyvää kevättä lukijoilleni! Onko heitä edes enää? Yritän vähän aktivoitua tämän kanssa.
Aiheita on raakileina mutta lopullinen sorvaaminen julkaistuksi näyttää ottavan niin kovin kauan.

keskiviikkona, lokakuuta 13, 2010

Rikkaiden teema-naamiais-bileet

Toisinaan osuu hakemaan kyytejä erikoisistakin paikoista. Voi olla jokin merkittävä arvorakennus tai muuten varakkaiden tyyssijaksi tunnettu asumus jossa on järjestetty tarkan kutsulistan jäsenille yksityisjuhlat. Pihaa myöten on lavastettu ympäristö teeman mukaan. Vaivaa ja rahaa ei ole säästetty rekvisiitan hankinnassa. Upeita klassikkoautoja pihalla jne.

Näistä tämän tyyppisistä pippaloista tulee ainakin kahdenlaisia asiakkaita.

Heitä jotka käyttäytyvät aina asiallisesti ja taksinkuljettajakin on ihminen jolle annetaan tippiä.

Sitten he joilla on menestys noussut päähän ja taksi on vain alinta kastia jolla heidän on vain olosuhteiden pakosta nyt kuljettava. Tämä ilmenee varsin selvästi käytöksestä ja olemuksesta.

Tämä kertoo siitä kuinka sosiaalinen asema ei välttämättä määritä olleenkaan sitä miten käyttäydytään esim. taksin kyydissä. Öykkäreitä löytyy kaikista luokista. Valitettavasti useimmiten sellaisten nousukkaiden joukosta joilla on pissi kiivennyt päähän kun on saatu kerättyä jonkin verran keskivertoa enemmän hilloa ja massia. Todelliset vanhan liiton rikkaat ovat tähän asti olleet erittäin asiallisia.

tiistaina, lokakuuta 12, 2010

Ei järjen häivää

Ajoin tilattuun osoitteeseen, rapun eteen. Mittari päälle ja odotusta.

Asiakas saapui ja sanoi osoitteen, rapun ja takaovelle. Läksin ajamaan. Samalla välähti että sehän on saman pihapiirin toisella puolella, osoite vain on risteävän kadun mukainen ja autolla on ajettava mutkan kautta.

Perille oli siis matkaa autollakin vain satoja metrejä. Mittariin kertyi 12,30 eli lähtömaksu ja lisäksi 4 euroa.

Jos asiakas olisi kävellyt 50 metriä hän olisi säästänyt rahansa. Ei siis mitään järkeä tässä, mutta hyvä tietysti että käytti taksia.

maanantaina, lokakuuta 11, 2010

Homo

Hän oli sitä selvästi, minä en edes epäselvästi.

Kovasti hän olisi halunnut ajella kanssani pitempään. Kahvit tai ihan mitä vaan oli tarjolla.

Joopa joo. Ilmaisin suoraan että tarkoitus on viedä hänet mihin hän haluaa, mutta minä en sinne tule.

Mielestäni ihan asiallisesti hoidin tilanteen. Mutta kai tämä henkilö loukkaantui. Siltä vaikutti.

Ei voi mitään.

torstaina, syyskuuta 23, 2010

Rollaattoriopisto

Kun silloin tällöin ajaa päivävuoron, pääsee näkemään maassamme myynnissä ja käytössä olevat rollaattorimallit melko tarkkaan.

On helpompia malleja ja sitten hankalammin kokoon taittuvia.

Joka tapauksessa äkkiä niiden kikat oppii ja ne sujauttaa helposti paksiin.

Ehkä tästäkin on vielä joskus myös muuta hyötyä. Vaikkapa sitten kun itse tarvitsee rollon.

keskiviikkona, syyskuuta 22, 2010

Kuumia ihmisiä

Kesän lämpiminä öinä autoon tulevat ihmiset ovat kuumia. Heistä suorastaan hohkaa lämpöä.

Sen huomaa niin selvästi kun itsekin ajelee paitasillaan ja auto on ilmastoitu viileäksi.

tiistaina, syyskuuta 21, 2010

Virtsaa sekä sen ja paskan hajua

Tapaus 1

Olipa varsin pistävästi kusen hajuinen mummo kyydissä. Liekö ikä ja olosuhteet vieneet tajun ja mahdollisuudet huolehtia puhtaudesta. Sekä vaatteiden että omastaan.

Oli pakko ajaa pari km ikkunat auki tuon kyydin jälkeen.

Tapaus 2

Vanha mies lähibaarista kotiin. Hänen noustessaan autosta huomasin että verkkarit olivat märät. Koska penkki ei lainehtinut niin ehkä housut olivat siinä kunnossa jo kyytiin tullessa. Mutta oli se istuin putsattava. Onneksi nahkapenkki on tässä asiassa niiiiin helppo. Vain vähän vaikkapa ikkunanpesu-sprayta ja pari pyyhkäisyä. Otin tietysti mieheltä pienen korvauksen kuitenkin. Ihan periaatteesta että autoa ei sotketa, vaikka siivous olikin tällä kerralla parin minuutin juttu.

Näitähän riittää säännöllisen epäsäännöllisesti. Yksi ryhmä kategoriassa perusasiakkaat. Yleensä ei mitään kummempia ongelmia. Vain eräänlaista elämää syvimmillään.