Paljon olen ajanut ja väkisin on joskus jotain käynyt autollekin... siis tilastollisesti laskien todennäköisyys on ilmeinen kaikille paljon ajaville.
Olen ajanut yhden auton päin puuta. Keula kasassa, mutta kyllä siitä vielä auto tuli.
Olen ajanut hirvikolarin, onneksi lievän. Kyseessä oli VW Transporter. Ei suuria vaurioita edes sielulle. Isäntä sanoi silloin että hän olikin ihmetellyt miten en koskaan ollut osunut pimeillä valtateillä vuosien aikana edes lähelle hirveä. Useita hetkeä aiemmin tapahtuneita olin kyllä todistanut.
Olen peruuttanut auton kiinni ojaan, onneksi vetokoukun varaan, ei siis vahinkoja. Hinausautoa tarvittiin kyllä.
Auto on jäänyt kiinni mökkitien viereen pehmeään hiekkaan, taas hinausauto paikalle.
Jäniksiä on mennyt ainakin pari, viimeisimmästä tuli kunnon vahingotkin.
Mitään vakavampaa ei onneksi ole koskaan sattunut, näistä on selvitty vakuutuksilla, noloudella yhdistettynä häpeään ja työkavereiden pilkkaan. Eläintapaukset ovat kyllä tulleet niin yllättäen ja sellaisissa paikoissa ja ajankohtina että niihin en katso olevani syypää.
Noista kiinnijuuttumisista ei kyllä kaikki edes tiedä. Niitä varmaan sattuu muillekin paljon. Virhearvio pimeässä mihin voi ajaa tai missä kääntää auton. Etenkin jos erehtyy uskomaan asiakasta...
Kerran kauan sitten pelastin tilanteen kaarteessa siltaa lähestyessäni ajamalla auton mieluummin suoraan lumeen ulos tieltä kuin otin riskin että auton kylki nojaisi sillan kaiteeseen.
Tie olikin muuttunut aivan luistinradaksi ja tunsin pidon häviävän vaikka vauhtia ei ollut mitenkään kovasti. Tiesin paikalla olevan vain tasaista nurmea lumen alla joten tein ratkaisun antaa auton mennä suoraan, pois tieltä. Ja kyllä se sieltä peruuttamalla tuli pois.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti