Viikonloppuyönä osui kyytiini mies joka tunnisti minut äänestä. Kertoi olleensa se mies joka jouluaaton aamuyöllä oli käyttäytynyt hivenen huonosti.
Kertoi sitten kavereilleen suurinpiirtein mitä kävi ja pyyteli vieläkin anteeksi. Sanoin ettei siinä mitään kun asia on selvitetty silloin jo samana päivänä.
Luultavasti hänelle on siis jäänyt asiasta huomattavampi muisto kuin minulle. Onneksi kuitenkin niin että kehtaa paljastaa itsensä minullekin vaikka minä en osannutkaan tunnistaa pimeässä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti